Jos sitä kemikaalia
panee tähän, kädestä lähtee...
Jos näitä sitten paljon saa, niin se aiheuttaa ihmisille tämmösiä hermosto-oireita
En olisi arvannut,
että teen vielä tällaista työ
Ohjelman alkutunnus
Suurin osa Suomen tuontivihanneksista tulee Espanjasta. Me kuluttajat osaamme vaatia edullisia kesäherkkuja keskellä synkintä talvea.
Jokainen suomalainen syö vuodessa keskimäärin 14 kiloa Espanjalaisia vihanneksia. Mutta kuinka moni meistä tietää, millaisissa oloissa vaikkapa tämä tomaatti on kasvatettu.
Vuosikymmeniä sitten Almerian maakunta itäisessä Andaluciassa oli Euroopan kuivinta seutua. Sen asukkaat olivat Espanjan köyhimpiä.
Kenraali Francon diktatuurin viimeisinä vuosina kuusikymmen- ja seitsemänkymmenlukujen taitteessa luotiin kasteluohjelma köyhän alueen pelastukseksi. Maahan porattiin syviä kaivoja, joista pumpattiin pohjavettä.
Matias Espinosa: Tämä ihme alkoi siitä, kun keksittiin, miten vettä otetaan maasta. Se muuttui sitten täydellisesti.
Keksittiin myös, että sato paranisi ja kausi pitenisi, jos tomaatit peitettäisiin muoviin. Huonolaatuinen maaperä ei haitannut.
Jose Guillen: Emme tarvitse multaa, koska meillä on mursketta ja ravinneliuosta, jota tehdään lannoitteesta ja sillä viljellään kaikkia näitä kasveja joita tässä näette.
Onnenpotku oli Espanjan liittyminen EU:hun vuonna 1986. Se avasi markkinat Eurooppaan ja toi myös Almerian vihannesviljelijät EU-tuen piiriin.
Jose Guillen: Se on muutos nollasta sataan. Täällä oli pelkkää autiomaata ja nyt olemme rakentaneet kaikkien voimin kasvihuoneita. Ja olemme tehneet mahdolliseksi, että lähtien tyhjästä meistä on nyt tullut Euroopan ruokavarasto.
Jose Guillenin tomaatit päätyvät Britannian ja Keski-Euroopan supermarketteihin. Euroopan ruokavarastosta tuodaan myös Suomen talveen edullisia tomaatteja, kurkkuja, paprikoita, kesäkurpitsoja, parsakaaleja. Viime vuonna yhteensä noin 16 miljoonaa kiloa.
Matias Espinosa kasvattaa kirsikkatomaattejaan mm. Keskolle.
Myös näitä paprikoita myydään K-kaupoissa.
Tässä poimitaan kurkkuja, jotka saattavat päätyä S-markettien tiskeille.
Driss Oumalik:Näitä vihanneksiako? Euroopan unioniin kai.
Toimittaja: Myös Suomeen. Irlantiinko?
Paikalliset kutsuvat nyt kotiseutuaan muovimereksi. Almeria on tiettävästi maailman tihein ja laajin kasvihuonekeskittymä.
Entiset köyhät viljelijät ja heidän lapsensa ovat nyt Espanjan vauraimpia. Almeria on maan tuottoisin maatalousalue.
Manuel Ariza Jariol: Todellisuudesa kasvihuoneet ovat jo yrityksiä, se ei ole maataloutta sanan varsinaisessa merkityksessä.
Manuel Ariza Jariol: El Ejidon talousrakenteessa kasvihuoneiden intensiivinen maatalous voi edustaa suurin piirtein 70 prosenttia kaupungin taloudellisesta toiminnasta. Se tekee siitä ilman muuta El Ejidon talouden perussektorin.
Maakunnan pikkukaupungit kukoistavat kasvihuoneiden ansiosta. Palmuistutukset on lennätetty Afrikasta. Mersut ja jeepit ovat suosittuja ajoneuvoja.
Almerian pinta-alasta jo 300 neliökilometriä on muovisten kasvihuoneiden peitossa. Viljelijät ovat järjestäytyneet pariinsataan osuuskuntaan, jotka markkinoivat vihanneksia pohjoiseen.
Miguel Perez: Kirsikkatomaatti on osuuskuntamme päätuotteita. Meillä on myös muun tyyppisiä tomaatteja. Päärynätomaatti, pihvitomaatti, rypäletomaatti…
Miguel Perez: ketju jonka näemme ja jolla tällä hetkellä tehdään työtä on täysin samanlainen kuin se, jolla tehdään työtä Ricolle. Hetken kuluttua vaihdamme laatikkoa ja siihen pannaan Ricon merkki erityisesti Suomen Kesko-supermarketteja varten.
Keskolle ja S-ketjulle myyvät osuuskunnat kertovat pystyvänsä jäljittämään minkä tahansa tuotteen tilalle asti. Suomalaiset keskusliikkeet vaativat tiukkaa laaduntarkkailua.
Miguel Perez: Koska kaikki se perustuu viivakoodiin, joka merkitään jokaiseen laatikkoon. Sen pohjalta tiedämme keneltä viljelijältä se on ja miltä viljelijuän palstalta se on, milloin se on korjattu, milloin se on käsitelty varastossa ja milloin se on lähetetty kauppaan,k missä kuorma-autossa, kenelle asiakkaalle…näin voidaan todeta tämä kaikki. Tällä tavalla, jos jonain päivänä on jokin ongelma, voimme todeta tarkkaan, missä virhe on tehty.
Kun rekka on täynnä, virolainen Viktor Pais ajaa lastin Copronijarin kirsikkatomaatteja, Cabascin paprikoita ynnä muita Almerian tuotteita Travemunden satamaan, josta lasti jatkaa laivalla Helsinkiin.
Viktor Pais: Yksi lava lastattu!
Viljelijät valittavat saavansa tuotteistaan liian vähän. Täällä syytetään kansainvälisiä supermarketketjuja, jotka painavat hintoja yhä alemmas. Kirsikkatomaateista viljelijät kertovat nyt saavansa euron kilolta. Matkalla Suomeen hinta kohoaa kahdeksankertaiseksi.
Jose Guillen: Ei voida leikata kuluja, koska kasville täytyy antaa ravinneliuosta, kasvi täytyy hoitaa ja kietoa, Ei tomaattia voi jättää oman onnensa nojaan.
Säästää voi korkeintaan työvoimasta. Almerian ihme ei ole syntynyt pelkän veden ja muovin voimalla. Täkäläiset viljelijät saavat kiittää menestyksestään halpatyövoimaa, jota virtaa Välimeren yli Afrikasta ja nyt myös Romaniasta, Bulgariasta ja Liettuasta.
Lokakuun viimeisellä viikolla Gibraltarin salmessa upposi jälleen laiva, jonka hylystä huuhtoutui kuolleina rantaan 32 maahanpyrkijää. Tämän vuoden marraskuun alkuun mennessä lähes 16000 luvatonta siirtolaista oli pidätetty Espanjan rannikoilta. Onnekkaimmista suuri osa suuntaa ensimmäisenä tänne, Almerian muovimerelle.
Driss Oumalik: e olimme merellä kaksi, ei kolme päivää. Kolme päivää. Kolme. Kolme päivää pysähtymättä. Mutta emme löytäneet rantaa. Rantaa emme löytäneet. Arvelin, että menetän henkeni. Menetän henkeni. Sitten näin valon ja arvelin että elämäni on pelastettu.
Toim: Mitä teitte Marokossa?
Driss Oumalik: Minulla oli vastuullinen asema. Olin työssä
Delphi-kaapeliyhtiössä. Sen tuntee jokainen. Asiakkaitamme oli mm. Volkswagen Saksassa.
Nyt Oumalik asuu asuntovaunussa seitsemän muun kasvihuonetyöläisen kanssa ja poimii päivät kurkkuja muun muassa suomalaisille. Työnantaja on auttanut häntä saamaan työluvan – tosin sellaisen, jotka pitää hänet jatkossakin kasvihuonetyöläisenä.
Oumalik: En voi tehdä töitä toisessa paikassa, toisessa yrityksessä, vain maataloudessa. En olisi arvannut, että teen vielä tällaista työtä. Olen sentään opiskellut. Ajattelin, että minusta tulisi virkamies.
Meille esitellyt Keskon ja S-ketjun tuottajat ovat mallitiloja. Niillä tuskin käytettäisiin laitonta työvoimaa. Säästää niilläkin yritetään siinä missä voidaan.
Matias Espinosa: Tällä hetkellä 34 euroa kahdeksalta tunnilta.
Työehtosopimuksen mukaan päiväpalkan kuuluisi olla 36 euroa. Suomessa samasta työstä maksetaan 56 euroa.
Miguel Perez: Me voimme kertoa heille mitkä ovat ideaaliset ehdot, mutta me emme voi tarkastaa jokaista maanviljelijää.
Työehtosopimuksen mukaisesta päiväpalkasta jää sosiaaliturvamaksujen jälkeen käteen 30 euroa. Saman 30 euroa käteen saavat myös useimmat Almerian kasvihuoneiden luvattomat työntekijät. Esimerkiksi Martinin työnantaja säästää päivässä kuusi euroa palkatessaan laittoman työntekijän.
Martin: Jos työntekijällä on työlupa, -työnantajan pitää maksaa joka kuukausi...
Martin: Mitä se on englanniksi...?
Toim: - Sosiaaliturvamaksu.
Martin: Se on se raha, josta hyötyy sittenvanhana.
Toim: - Eläke.
Martin: Työnantajat eivät halua maksaa eläkemaksuja. On parasta sanoa, että paperit ovat kunnossa. Jatkossa niitä ei kuitenkaan enää tarvitse.
Martin, hänen veljensä Maltas? ja tämän venäläinen tyttöystävä Olga ovat kaikki luvattomia kasvihuonetyöläisiä – niin kuin venäläisen baarin useimmat asiakkaat. Vaikka laittoman työvoiman palkkaaminen on vastoin lakia, Martinin ei Almeriassa tarvitse pakoilla esivaltaa.
Martin: Aivan poliisin lähistöllä on paljon työnhakijoita odottelemassa työnantajia. He kaikki ovat laittomia siirtolaisia. Halutessaan poliisi saisi heidät kaikki kiinni, - mutta se ei halua ottaa, - koska kotimaahan lähettäminen tulisi maksamaan liian paljon. Talous kärsisi ilman laittomia työntekijöitä.
Toim: Miksi ette viihdy täällä?
Martin: Palkka on liian pieni.
Työssään Martin joutuu käsittelemään runsaasti erilaisia kemiallisia torjunta-aineita. Muovinen kasvihuone ei eristä viljelmää ympäröivästä maailmasta. Se ei riitä pitämään poissa tuhohyönteisiä ja kasvitauteja, joita on runsaasti lämpimässä ilmastossa.
Martin: Jos sitä kemikaalia panee tähän, kädessä ei ole...
Toim: Hanskaa?
Nahkaa…
Martin: Se syövyttää ihon. Se aine syövyttää myös takin.
Toim: Syöttekö näitä tomaatteja? Syöttekö tomaatteja, jotka on käsitelty näillä kemikaaleilla?
Martin: Syön, mutta puhdistan ne hyvin.
Espanjalaisia kasvihuoneissa ei näy kuin esimiehinä, vaikka maassa on 11,4 prosentin työttömyys. Työ on liian huonosti palkattua, raskasta ja epäsäännöllistä.
Spitou Mendy: Kasvihuone on muovilla päällystetty kasvimaa. Sisällä on siis valtavan kuuma. Joskus lämpötila on yli 50 astetta. Espanjalaiset eivät lähde sinne. Näin on kaikkialla maailmassa. Tietyt työt teetetään vierastyövoimalla.
Spitou Mendy on senegalilainen kielten ja kirjallisuuden opettaja, joka on tullut Almerian kasvihuoneille säästämään rahaa tyttärensä yliopisto-opintoihin. Hänen työnantajansa palkkaa kuulemma vain laittomia siirtolaisia. Tuotteita kasvatetaan Mendyn mukaan vientiin, EU-markkinoille.
Spitou Mendy: En ole kemisti, mutta kyllä ne aineet ovat myrkyllisiä. Tuotteissa lukee, ovatko ne myrkyllisiä vai eivät. Kun menemme ruiskuttamaan kasveja, on puettava hengityssuojain. Joskus turvatoimia ei noudateta. En voi sanoa, että nämä olisivat tappaneet ketään, mutta myrkyllisiä ne ovat. Joskus ne tuovat kyyneleet silmiin.
Spitou Mendyn työpaikalle ei pääse kuvaamaan. Viljelijät tietävät, että Almerian maataloudella on huono kaiku siirtolaisten kohtelun ja ympäristöpulmien vuoksi.
Pablo Pumares: Ongelmana ei ole niinkään palkka, vaan työn epävarmuus. Viljelijät haluavat, että työntekijä pysyy paikalla, jotta hän olisi käytettävissä tarvittaessa. 30 euron päiväpalkka menettelee, jos työtä riittää koko kuukaudeksi. Asia on kuitenkin toinen, jos työtä on vain viikoksi, eikä sen jälkeen tiedä, milloin sitä on taas. Työläiset kulkevat ja etsivät töitä. Heillä on vähän rahaa. Se luo yleistä turvattomuutta.
Hamido: Tässä hökkelissä asuu kolme, tuossa neljä, tuossa kaksi ja tuossa kolme.
Marokkolainen Hamido asuu työtovereineen slummissa työpaikkansa, kasvihuoneen, vieressä. Tilan tuottamia paprikoita viedään ilmeisesti myös Suomeen.
Hamido: Kaikki tekevät kovasti töitä. Kaikki ovat töissä kasvihuoneissa. Töitä on seitsemäksi kuukaudeksi. Marokossa perheelle ei riittänyt ruokaa. Kaikki ovat köyhiä.
30 euron päiväpalkalla voisi vuokrata paremmankin asunnon, jos töitä olisi säännöllisesti. Hamidolla niitä on vain kuutena, seitsemänä kuukautena vuodessa, silloin, kun viljelmällä on kiirettä.
Hamido: Asunto maksaa paljon. Pomo tulee ja pyytää paljon rahaa.
Toim: Kuinka paljon?
Hamido: Se maksaa paljon, ja pomo sanoo, että muuta asuntoa ei ole. Ei ole muuta asuntoa, painu Marokkoon.
Hamido työtovereineen pakkaa tilan tuotteet Ferva S.C.A –nimisen osuuskunnan laatikoihin. Fervan tuotteita vie maailmalle Spain Fresh Marketing –niminen almerialaisyritys. Sieltä kerrotaan, että sen vihanneksia ostavat Suomessa Tuko-Spar, Veikko Laine sekä Scan-Iberica.
Abdel Kader: Ne jotka hoitavat maataloutta, he sanovat, että he tekevät asuntoja työläisille. Työläisten täytyy maksaa tietty summa esimerkiksi 500 pesetaa…päivässä (3 euroa) ja niin heillä on asunto. Mutta vielä he eivät ole tehneet mitään tästä. On muuttajia papereiden kanssa ja ilman papereita jotka asuvat parakeissa ja kartanoiden mökeissä ilman vettä ja sähköä, juode vettä kastelukaivoista. Olemme tehneet monta kertaa ilmoituksen tästä parantaaksemme työläisten tilannetta. Mutta tästä ei ole muuttunut mitään.
Pablo Pumares: Tästä aiheutuu myös ongelmia asunto-oloissa. Tämä on tehnyt tilanteen vaikeaksi paikallisen ja marokkolaisen väestön välillä. Se on johtanut myös mellakoihin. Eritoten helmikuussa 2000.
Abdel Kader: Koko El Ejidon kylä ja La noria ja muut kylät nousivat pohjoisafrikkalaisia maahanmuuttajia vastaan. He aloittivat kepeillä, rautatangoilla, aseilla, ja kaikki alkoivat pieksää marokkolaisia, polttivat marokkolaisten kauppoja, autoja, kaikkea minkä he näkivät että oli marokkolaisten, he polttivat…
Abdel Kader: Se oli sota. El Ejidossa se oli sota.
On kulunut viisi päivää siitä, kun Viktor Pais lastasi rekkansa täyteen Almerian-herkkuja. Lasti kulkee nyt Keskon varastolle jaettavaksi K-kauppoihin.
Jari Simolin: Tässä on sitten kirsikkatomaattia Espanjasta Almeriasta. Ja tota kirsikkatomaatti on kauhean kiva tuote sillai, että kuten muutkin erikoistomaatit, että niiden myynti on lisääntynyt ihan hurjasti varmasti hyvän maun ja aromin ansiosta.
EU-kauppa on sisämarkkinakauppaa, joten tulli voi valvoa sitä vain pistokokein.
Kalevi Siivinen: Noin 500-600 erää vuosittain on tutkittu viime vuosien ajan. Käsittääkseni niitä eriä on tuhansia, olisko 20.000-30.000 tuontierää, että se ei ole se prosentti kauheen iso.
Kalevi Siivinen: Tais viime vuonna olla jopa 8% näissä EU-tuotteistaa jos oikein muistan, määräysten vastaisia ja niistä oli tosiaan viime vuonna oli itse asiassa valtaosa oli näitä Espanjuan tuotteita…
Espanjan lainsäädäntö sallii moninkertaisen määrän kemiallisia torjunta-aineita Suomen lainsäädäntöön verrattuna. Pyysimme Kalevi Siivistä arvioimaan Keskolle ja S-ketjulle vihanneksia toimittavan kahden yrityksen torjunta-ainelistoja.
Kalevi Siivinen: Oksamyyli tuossa, samoin tässä toisessa ja tuota noin sitten on tätä endosulfaania, joka on tämän pysyvyyden takia hankala aine, samoin katsosin että tuo kadusafossi tuossa on erittäin toksinen organofosfaatti.
Siivisen mainitsemia aineita ei Suomessa saa käyttää. Espanjassa ne ovat yhä laillisia.
Siivinen: Nää on tota tämmösiä asetylkoliinin estäjiä ja tuota eli se on tämmönen hermovälittäjäaine, joka tuota jos näitä sitten paljon saa niin se aiheuttaa ihmisille tämmösiä hermosto-oireita eli vapinaa, punotusta ja pahoinvointia ja sitten vakavimmillaan tulee sitten todella vakavia oireita, lopulta isoilla annoksilla kuolema. Että tota nää on aineita, jotka varmasti voi olla, joita ei mielellään käsittele, mutta se että myöskin jäämät hajoo aika nopeesti tuoteiossa,
Toim: viime ja tänä vuonna Keskon Espanjasta tuomista hedelmistä ja vihanneksista on löytynyt yli määrärajojen tämmösiä aineita kuin vinklotsoliini, klorotaloniili, metomyyli, korpyrifossi ja dimetoaatti. osaaksä sanoa, että mistä tämä johtuu, kun se valvonta kerran on kuitenkin niin tiukkaa?
Jari Simolin: joo, meidän kemisti osais vastata paremmin näihin aineisiin. Mutta valvontahan tietysti on pistokoeluontoista ja esim. näistä niin tiedän, että joskus kun ollaan siinä rajalla jäämärajoilla lainsäädännön niin silloin saadaan tullilaboratoriosta pyydetään kiinnittämään huomiota siihen, etä nää valtaosa on kyllä semmoisia
Kalevi Siivinen: Ollaan niinkun prosenttien luokassa enintään siitä sallitusta päiväannoksesta mikä meille sais tulla näitä aineita, et silloin niinkun ei oo kysymys todellakaan että kuluttajat olis altistunu liikaa, et enemmän ne on siellä käyttäjät tietysti näiden kovien aineiden kanssa joutuu tekemisiin.
Suurin osa suomalaisten tukkuliikkeiden tuomista vihanneksista tulee vakiintuneiden kanavien kautta, joita on helpompi valvoa.
Tuko ei kuitenkaan kerro tuontivihannesten ostokanaviaan.
Toim: Miksette te halua nimetä niitä?
Heikki Karpovuo: Sanotaan kilpailusyistä.
Toim: Spain Fresh marketing, kuulustaako tutulta?
Heikki Karpovuo: Ei.
Toim: Ferva kuulostaako tutulta
Karpovuo: Ei.
Toim: Ette osta mitään näiltä?
Karpovuo: Ei näiltä.
Toim: Onks sulle tuttu?
Frank Ahrenberg: Spain Fresh Marketing on semmonen joka hyvin voimakkaasti satsaa kevään tuotantoon kun muut ovat jo lopettaneet, hollannin tuotanto jo alkamassa ja silloin kyllä varmasti sieltä tullu jotain kun ei oo omien toimittajien kautta tullu tarpeeksi tavaraa meille.
Keskusliikket korostavat omien merkkituotteidensa olevan erityisen hyvän valvonnan piirissä. Niin Tukokin.
Karpovuo: Kyllä Eldorado on ehdottomasti paremmin valvottua jos vaan mahdollista ja ehkä laadukkaampaa.
Spain Fresh marketing myy kansainvälisiolle ostajille, mm. Tukolle, Fervan tuotteita. Laitonta halpatyövoimaa käyttävän tilan tuotteita on siis voinut ollut tarjolla vaikkapa Stockmannin herkussa, Sestoissa tai Spar-kaupoissa.
Almeriassa kausi on parhaimmillaan. Kysyntä on joulun alla kova pohjoisessa Euroopassa.
Mutta jotkut paikalliset ovat alkaneet kysellä, kuinka kauan tehomaatalous voi Almeriassa jatkua.
Anette Hauer: Täällä tämän intensiivisen maatalouden myötä Almeriassa jota ei voi ymmärtää enää maataloutena, vaan se on enemmänkin teollisuutta. ja sellaisena sitä pitäisi käsitellä. Täällä on hieman ongelmia, koska jos tehdään teollisuusalue, pitää panna tiet, sähköt, vesi ja kaikki tarpeelliset infrastruktuurit, Sen lisäksi on infrastruktuuri jätteiden keräämistä varten. Ja täällä Almeriassa monista paikoista se puuttuu vielä.
Almerian tehoviljelyn lasketaan tuottavan vuodessa miljoona tonnia orgaanista jätettä, jossa on runsaasti torjunta-ainejäämiä. Muovijätettäkin syntyy tonneittain. Osa on myrkyllistä.
Osa jätteistä haudataan maahan, osa poltetaan, osa syötetään vuohille. El Ejidossa on muutama vuosi sitten avattu jätteenkäsittelylaitos, jonka valumavesiä pääsee toistaiseksi maaperään. Laitos pystyy kompostoimaan vain pienen osan alueen jätteistä.
Jätettä syntyy vuosi vuodelta yhä enemmän kun kasvihuoneita rakennetaan lisää.
Vuoria louhitaan uusien kasvihuoneiden tieltä.
Suurin ongelma on kuitenkin pohjaveden riittävyys ja maaperä.
Juan Puig de Fabregas: Pohjaveden suhteen on ongelmia. Sitä käytetään enemmän kuin sitä tulee. Käyttö on kaksin- tai kolmin- kertainen veden tuloon nähden. Näin ollen pohjavesivarannot ehtyvät. Maaperä vahingoittuu monesta syystä. Maatalouden kemikaalit ovat yksi ongelma. Toinen ongelma on suolapitoisuuden kasvu.
Professori Puig de Fabregas johtaa aavikoitumiseen keskittyvää tutkimusohjelmaa arvostetussa tutkimusinstituutissa.
Juan Puig de Fabregas: Suurin ongelma on vesi. Ongelma näkyy kasvihuoneiden maaperässä.Niissä käytetään mahdollisimman vähän vettä, koska vettä halutaan säästää. Kastelu on hieman pienempää kuin haihtuminen. Se aiheuttaa suolan kerääntymistä ohuisiin kerroksiin. Kun näin käy, viljelijä vaihtaa toiselle palstalle. Tämä lisää vuosien myötä yhä enemmän suolapitoisuutta. Tilanne on vakava. Meno ei voi jatkua näin. Jotain on tehtävä nopeasti. Muuten koko järjestelmä sortuu ennen pitkää. Järjestelmän sortuminen tarkoittaa, että alueen talouden
perustat eivät tule kestämään. Ihmisten on vaihdettava alaa. Samalla menetetään kaikki investoinnit. Vesi ja maaperä ovat saastuneet vuosiksi ja jopa vuosisadoiksi.
Toimittaja: Kati Juurus
Haastateltavat
Matias Espinosa
tomaattiviljelijä
José Guillen
tomaattiviljelijä
Driss Oumalik
kasvihuonetyöntekijä
Pablo Pumares
professori, siirtolaisuustutkija
Almerian yliopisto
Manuel Ariza Jariol
sosiaalijohtaja
El Ejido
Miguel Perez
talousjohtaja
Copronijar
Martin
kasvihuonetyöntekijä
Spitou Mendy
kasvihuonetyöntekijä
Hamido
kasvihuonetyöntekijä
Abdel Kader
ay-toimitsija
Sindicato de Obreros del Campo (SOC)
Jari Simolin
tuoteryhmäjohtaja
Ruokakesko
Kalevi Siivinen
jaostopäällikkö
Tullilaboratorio
Heikki Karpovuo
johtaja, tuoretuotteet
Tuko Logistics
Frank Ahrenberg
tuoteryhmäpäällikkö
Tuko Logistics
Anette Hauer
biologi
Almerian vihreät
Juan Puig de Fábregas
professori
Consejo superior de investigaciones científicas
