Suomen talvi pilaa la­taus­hyb­ri­din sääs­tö­ta­voit­teet – "Ken paljon odot­taa, se kaiken ka­dot­taa"

Niron akut voi ladata täyteen kotona tai yleisestä latauspisteestä esimerkiksi pysäköintihallissa. Kotilataus lohkolämmittimen pistorasiasta kestää noin 3,5 tuntia, parkkihallin pikalaturilla selviää paljon nopeammin.

Niro käy EV-sähkötilassakin osin polttomoottorilla, energian kulutuskaavion keltaiset pylväät osoittavat. Mitä enemmän sinisiä palkkeja näkyy, sitä enemmän auto käyttää sähköä.

Sinisellä Charge-alueella (lataus) auto tallentaa jarrutuksen liike-energiaa sähkönä akkuihin. Hidastusvoima on hyvin tehokas ilman jarrun painamistakin.

Kia Niron pistokehybridimalli ei suostu käynnistyksen jälkeen toimimaan vain sähköllä. Kun polttomoottori käy, bensiiniä palaa vaikka akutkin tyhjenevät. Pettymys!

Ken paljon odottaa, se kaiken kadottaa. Tällainen alakuloinen Suomi-iskelmän fiilis jäi käteen kovasti odottamastani Kia Niron plug-in-lataushybridiversion koeajosta.

Nirossa on ikävä perusominaisuus: se ei suostu oikein millään toimimaan pelkällä sähköenergialla.

Moottorinohjauksen toimintalogiikkaa ei ole suunniteltu ainakaan kylmiin ilmasto-oloihin. Pihassa, ilman esilämmitystä startatun auton bensiinimoottori hyrähtää käyntiin lähes välittömästi. Moottori ei sammu ennen kuin on lämmennyt riittävästi.

Bensiinimoottorin päästöjen pienentämiseksi näin varmaan pitääkin olla. Sähköistä ajoelämystä odottaneelle kokemus on pettymys.

Kaiken lisäksi kelit vasta sahasivat nolla-asteen molemmin puolin. Millainen olisi ollut koeajotulos oikeasti arktisissa olosuhteissa?

Niron pistokehybridimalli on lupauksia herättävä askel kohti sähköautoilua. Auto on sisältä odottamattoman tilava ja penkit mukavat, varusteetkin kunnossa. Lisäksi auto näyttää riittävän normaalilta, vaikka edustaakin uutta teknologiaa.

Niro käy EV-sähkötilassakin osin polttomoottorilla, energian kulutuskaavion keltaiset pylväät osoittavat. Mitä enemmän sinisiä palkkeja näkyy, sitä enemmän auto käyttää sähköä.

Akut saa kotona täyteen 3,5 tunnissa - vain kerran kahden tunnin ajastinta kiertämällä - ja sähkö riittää yli 50 kilometrin ajoihin.

Periaatteessa sähköllä siis voisi ajaa esimerkiksi kaikki työmatkat ja ladata autoa työpaikalla ja kotona viikon varrella niin, ettei bensiinitankki ollenkaan tyhjenisi. Näillä mainoslauseilla ladattavia hybridiautoja meille myydään.

Kesällä täysi sähköajo saattaa onnistua. Talvioloissa tekee todella tiukkaa, ellei autolla pääse liikkeelle tallista (sekään ei muuten aina auta; kerran lähtiessäni lämpimästä parkkihallista bensiinimoottori kävi parisen minuuttia).

Napista painamalla Niroon voi valita joko täyden sähköajotilan (EV) tai hybridiajotilan (HEV). Jälkimmäisessä moodissa sähkömoottori ja 1,6-litrainen bensiinimoottori käyvät yhdessä tai vuorotellen parhaan hyötysuhteen saavuttamiseksi.

Alkutalven ajo-oloissa akut kyllä tyhjenevät EV-tilassa, mutta bensiiniä kuluu myös. Niin käy napin ollessa HEV-asennossakin. Kokonaiskulutuksen suhteen lopputulos on lähes sama.

Koko koeajolenkkini pituus oli noin 950 kilometriä. Latasin akut täyteen kolme kertaa ja käytin EV-moodia niin paljon kuin mahdollista.

Ajotietokone ilmoitti keskikulutukseksi koko matkalla 5,7 litraa bensiiniä. Tulos ei olisi erinomainen edes normaaliautojen sarjassa. Auton koko 4500 kilometrin ajohistoria kertoi keskikulutuksen olleen 4,8 litraa.

Normin mukainen lupaus on vain 1,3 litraa sadalla kilometrillä. Lähes nollatasolle on mahdollista päästä niillä lenkeillä, joiden aikana lämminnyt auto todella käyttää vain sähköä.

Itse ylsin tähän kaksi kertaa, selvimmin kun pitkän moottoritieajon jälkeen kytkin EV-tilan päälle Helsingin kaupungin rajalla.

Ladattavassa Kiassa on eräs ominaisuus, jota en olisi edes tiennyt, ellei ostoaikeissa ollut ja asiaa selvittänyt lukija olisi vinkannut siitä aikaisemmin syksyllä.

Sinisellä Charge-alueella (lataus) auto tallentaa jarrutuksen liike-energiaa sähkönä akkuihin. Hidastusvoima on hyvin tehokas ilman jarrun painamistakin.

Esimerkiksi Volkswagenin ja BMW:n ladattavat hybridimallit esilämpiävät talviaikana akkuihin ladatulla sähköllä. Avuksi tarvitaan ajastin tai kaukosäädin.

Kiaan ei ole saatavissa mitään lataussähköllä toimivaa lämmitysjärjestelmää. Vaihtoehdot ovat perinteinen lohkolämmitin sisähaaroineen tai polttoainetoiminen lisälämmitin eli "webasto".

Lohkolämmitin ei toimi lataussähköllä, joten se tarvitsee erillisen pistorasian. Auto pitää siis kytkeä kahdella eri johdolla seinään eri pistokkeisiin, ja latausaseman vieressä pitäisi olla toinen vakiotöpseli.

Webaston käyttöaika puolestaan on Kiassa jostakin syystä rajoitettu, jolloin se ei ehdi lämmittää autoa kuin pikkupakkasilla, lukija valisti.

Esilämmitystapojen erot ovat toki hyväksyttävissä. Ne on kuitenkin hyvä tiedostaa, jos oikeasti on hankkimassa pistokehybridiautoa.

Itse jättäisin Kia Niro -lataushybridin suosiolla vielä kauppaan ja jäisin odottelemaan tekniikan seuraavaa askelta.

Vakaumus vain vankistui kun totesin, että auton lähtöhinta on 36 490 euroa ja koeajomallin näissä varusteissa yli 41 000 euroa. Jälkimmäisellä summalla saisi jo oikean sähköautonkin, esimerkiksi keväällä Suomessa esiteltävän uusimman Nissan Leafin.

Sähköauton kanssa ei nimittäin tarvitse koskaan miettiä, millä käyttövoimalla auto kulkee. Toimintamatka saattaa kylmässä kylläkin lyhentyä, mutta energialähde pysyy koko ajan samana.