"Toivon, että raha vedetään pois", Petteri Orpo (kok.) sanoo.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo pitävänsä täysin mauttomana Rahapajan lyömän juhlarahan kuvaa kansalaissodan teloituksista. Hän toivoo, että raha vedetään pois.
Orpon mielestä kuva ei sovi Suomi 100 -juhlavuoden henkeen mitenkään.
– En ymmärrä, miten se (kuva) sopii Suomi 100 -juhlavuoden henkeen, ei siis mitenkään. Ja itse asiassa toivon, että tämä raha vedetään pois, Orpo sanoi eduskunnan täysistunnon alkaessa.
– Suomi 100 vuotta, me olemme yhdessä ja olemme yhtä kansaa, ja en kerta kaikkiaan voi tätä ymmärtää.
Orpo sanoi saaneensa tiedon avustajiltaan hetkeä aiemmin.
Rahapaja toimii valtiovarainministeriön alaisuudessa.
– Ja siksi tämän sanoinkin. Me varmaan teemme asetukset sinänsä rahojen painamisesta, mutta niistä kuvista, joita niihin painetaan tekee päätökset taiteellinen toimikunta.
Valtiovarainministeriön voimassa olevassa asetuksessa on kuitenkin kuvat kolikon molemmista puolista, ja asetuksessa kolikon kuvia kuvaillaan sanallisesti.
– Vasemmalla on kaksi ihmishahmoa, joista sisimmäinen osoittaa pitkällä aseella oikealle. Keskeltä oikealle on seitsemän ihmishahmoa rivimuodostelmassa, asetuksessa sanotaan
– Teksti kansalaissota on keskiosassa hieman keskitason yläpuolella, kuvailu jatkuu hieman myöhemmin.
Asetuksen alla on valtiovarainministeri Petteri Orpon nimi.
Rahapajan lyömän juhlaraha on herättänyt runsaasti kritiikkiä ja tuohtumusta sosiaalisessa mediassa. Muun muassa vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kuvailee Twitterissä, että juhlarahan tekeminen sisällissodan teloituksista on mautonta, loukkaavaa ja todella kaukana Suomi 100 -vuoden "yhdessä"-teemasta.
SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen pitää Suomen rahapajan julkaisemia juhlarahoja täydellisenä rimanalituksena.
– Juhlarahan painaminen osoittaa täydellistä harkintakyvyn pettämistä niiltä tahoilta, jotka ovat vastuussa rahan suunnittelusta. Erityisen vahingollinen juhlaraha on siitäkin syystä, että itsenäisyyden juhlavuoden tarkoitus on Yhdessä-teeman hengessä yhdistää suomalaisia. Tämä juhlaraha toteuttaa täysin päinvastaista, kansallisesta murhenäytelmästä kumpuavaa, repivää tarkoitusta, Räsänen kirjoittaa tiedotteessa.
Yhden juhlarahan nimellisarvo on viisi euroa. Juhlarahat lyödään perusmetalliin, ja niiden enimmäislyöntimäärä on peilikiiltoisina 4 000 kappaletta per juhlaraha ja tehdaslaatuisina 15 000 kappaletta per juhlaraha. Juhlarahan halkaisija on 27,25 millimetriä ja paino 9,8 grammaa.
Juhlarahasarjassa julkaistaan yhteensä viisi juhlarahaa vuosien 2017–2019 aikana. Vuosikymmeniä 1917–1939 sekä 1940–1959 kunnioittavat juhlarahat julkaistaan vuonna 2017. Vuosikymmeniä 1960–1979 ja 1980–1999 muistavat juhlarahat julkaistaan vuonna 2018. Sarja huipentuu vuonna 2019 julkaistavaan, vuosikymmeniä 2000–2017 kunnioittavaan juhlarahaan.