Heidi Sommar
Yle
Ihmisen toimien aiheuttama kasvihuoneilmiön voimistuminen ja siitä seuraava ilmastonmuutos olivat Suomessa ajankohtaisohjelmien puheenaiheena useamman kerran jo 1980-luvulla. Suuremman yleisön tietoisuus asiasta ja poliittiset toimenpiteet olivat vasta alussa.
Jouluaaton aattona vuonna 1984 illan A-raportin otsikkona oli Viimeiset valkeat joulumme ja aiheena "kansan sääennustajat ja meteorologien käsitykset odotettavissa olevista globaaleista säämuutoksista".
Toimittaja Armi Kyynäräinen esitteli amerikkalaistutkijoiden laatiman hiilidioksidiennusteen, jonka mukaan hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistuisi vuoteen 2065 mennessä ja sen seurauksena keskilämpötila nousisi 2–5 astetta.
Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos
Ilmakehässä on kaasuja, jotka päästävät auringon valon maan pinnalle, mutta estävät osan lämmöksi muuttuneesta säteilystä karkaamasta takaisin avaruuteen. Näiden kasvihuonekaasujen aiheuttamaa ilmiötä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi.
Ilman kasvihuonekaasuja maapallon keskilämpötila olisi huomattavasti kylmempi. Ongelmia syntyy, kun ihmisen toiminta tuottaa suuren määrän kasvihuonekaasuja voimistaen luonnollista kasvihuoneilmiötä ja muuttaen ilmastoa.
Tärkeimpiä ihmisen tuottamia kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä ovat kasvaneet aikavälillä 1750-2011 niin, että hiilidioksidia on 40 %, metaania 150 % ja dityppioksidia 20 % enemmän kuin esiteollisena aikana (eli ennen 1750)
Merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen lähde on fossiilisten polttoaineiden eli hiilen, öljyn ja maakaasun käyttäminen energiantuotannossa ja liikenteessä. Kasvihuonekaasuja syntyy myös mm. metsäkadon takia, metsäpaloissa, maataloudessa, teollisuuden prosesseissa ja kaatopaikoilla.
Ensimmäinen maailman ilmastokonferenssi pidettiin Genevessä 1979.
Vuonna 1988 YK perusti hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n. Se julkaisi ensimmäisen raporttinsa vuonna 1990.
IPCC:n raportit toimivat kansainvälisen ilmastopolitiikan pohjana. Vuoteen 2019 mennessä IPCC on julkaissut kuusi raporttia, joista viimeisin on vuodelta 2019.
Lähteet : http://ilmasto.org/ilmastonmuutos/lyhyesti ja http://ilmasto.org/ilmastonmuutos/ilmastopolitiikka/kansainvalinen-ilmastopolitiikka
Tämä vuosi on ympäristökeskustelussa ollut selvästi happosateiden vuosi. Ensi vuodeksi professori Eero Holopainen ennakoi ympäristökeskustelun aiheeksi ilmaston lämpenemistä.
Ihminen on siis varsin radikaalisti muuttamassa luonnon kulkua.
Tutkijaprofessori Eero Holopainen Helsingin yliopiston meteorologian laitokselta selitti kasvihuoneilmiön vaikutuksia karttapallon äärellä. Hän kertoi, kuinka fossiilisten polttoaineiden käyttö lisää ilmakehään hiilidioksidia, joka on yksi kasvihuonekaasuista ja aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.
Loput kaksi kolmasosaa ohjelma-ajasta käsiteltiin itseoppineita sääprofeettoja, jotka ennustivat säätä mitä erilaisimmin keinoin. Tähän juttuun ohjelmasta on leikattu vain ote, joka käsitteli ilmaston lämpenemistä.
A-studiossa arvioitiin ilmastonmuutoksen seurauksia
Syyskuussa 1988 A-studiossa esitettiin reportaasi kasvihuoneilmiön aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä ja muutosten merkityksestä ihmisille.
Toimittaja Juhani Ikonen kertoi vauva sylissään siitä, miten Suomi saattaa olla totaalisen toisenlainen maa ilmastoltaan sitten, "kun tälläiset puolivuotiaat Ilkat alkavat olla kypsässä keski-iässä". Arvion mukaan nykymenolla ilmasto saattaisi lämmetä jopa neljä astetta vuosiin 2030–2050 mennessä.
Teollisuuden Keskusliiton osastopäällikkö Esa Tommila toteaa, että tarvitaan uusia vaihtoehtoja energian tuotantoon ja väläyttää vaihtoehdon mm. ydinvoiman lisäämisestä. Ohjelmassa spekuloidaan myös sitä tuleeko Suomesta "vilja-aitta" kuivuudesta kärsivälle Euroopalle ja aiheuttaako ilmastonmuutos valtavia kansainvaelluksia.
Mullistaako kasvihuoneilmiö arkisen ympäristömme ja elinolomme?
Kasvihuoneilmiötä puitiin Iltalinjalla 1988
Samana iltana 1988 A-studion iltalinjan aiheena oli kasvihuoneilmiö ja sen aiheuttamat ilmastolliset muutokset. Toimittaja Juhani Ikonen luotsasi keskustelua, johon osallistuivat ylijohtaja Erkki Jatila Ilmatieteen laitokselta, maatalouspolitiikan professori Risto Ihamuotila Helsingin yliopistosta, vt professori Pertti Hari Metsäntutkimuslaitokselta ja osastopäällikkö Esa Tommila Teollisuuden Keskusliitosta.
Kyllä on hyvin pitkälti menevä yksimielisyys siitä, että lämpötila on noususuunnassa kasvihuonekaasujen johdosta.
Ohjelma lähetettiin juuri Soulin kesäolympialaisten aikaan. Toimittaja Ikonen kiittelee useamman kerran katsojia, jotka jaksavat seurata vakavaa keskustelua, vaikka toisella kanavalla on olympialaiset menossa.
Kyllä tässä on nyt äärettömän vakavasta asiasta kyse.
Erkki Jatila toteaa, että ihminen leikkii ilmakehän kanssa, käyttää sitä koelaboratoriona katsoakseen, mitä tapahtuu, jos ilmakehän koostumusta muutetaan. Hänen mukaansa kiireellisintä olisi päätös luopua freonien käytöstä (nykyään CFC-yhdisteiden eli freonien käyttöä rajoitetaan kansainvälisin sopimuksin). Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että energiantuotantoon on löydettävä parempia menetelmiä ja fossiilisten polttoaineiden kulutusta olisi supistettava reippaasti.
Voi olla, että ainakin jotkut varakkaat yrittävät matkailla vielä silloin.
Keskustelussa nousee tärkeäksi etenkin tutkimuksen ja tiedon merkitys sekä kyky reagoida nopeasti muuttuvaan ympäristöön. On saatava kansainvälisiä sopimuksia ja toimenpiteitä. Päätöksentekijöiden on oltava valmiita kipeisiinkin leikkauksiin.
Toimittaja Ikonen toteaa, että kulutusyhteiskunnassa asuva ihminen ei haluaisi muuttaa käyttäytymistään. Keskustelussa visioidaan myös, millaista Suomessa olisi 40 vuoden kuluttua, esimerkiksi matkaileeko silloin enää kukaan, koska sekin tuottaa päästöjä.
