ARABIAA. ilman kyynelia. Goudeomus. Nykyanbtan oppiktrja

Transkriptio

1

2 lussiaro ARABIAA ilman kyynelia Nykyanbtan oppiktrja Goudeomus

3 Copyright O 1980 Oy Gaudeamus Ab Mannerheimintie 5 C Helsinki l0 Finland rsbn Painettu Vaasa Oy:n Kirjapainossa L 9BO

4 SISAITYS I. JOHDANTO 1 \1-,t,,.---L; -- -". -\YKYaraDran illuf feet 2. Arabialainen kirjoitus ja klassinen arabia 3. Klassisen arabian ja nykl'rnurteiden rakenne-erot 4. Oppikirjan rakenne I 2 6 B 9 II. :{ANT;I${INEN 1. KonsonantiL 2. Vokaalit ja tavurakenne J. ralno 4. Harjoitus: tervehdyksis, kohteliaisuuksia yms. l B III. SANA- JA LAUSEOPPI t. Persoonapronominic ja nomi naalilause Per soonapronominin Suf f iks ipronominit kiel tomuodot 4. Pseudoverbi biddi (L baddi) q 6. l. q KYsl'rnYs sano j a Eksi stenssi-ilmaisu Kysymysadverbej a Koht e1 i ai suu s fii ( h ) B 3B Jd 40 q Mblir?iliv?i artikkeli. Adjektiivi- ja genetiiviattribuutti 10. Demonstrat i ivipronominit 11. Analyyt tinen 1) ta L4. Muita pronomineja tai pronomininvastikkeita tq 16. Nominien 17. Murretut 18. Monikko adjektiivin kanssa. Vertailumuodot. Viirit r. 22. sekd nominaalilause genet iivi MuiLa omi stusnomineja Relatiivipronomini Sananlaskuj a Lukusanat Viikonpiiivien Kuukausien Harjoitus: monikonmuodostus monikot nimet nimet basaarissa ja relatiivilauseet Harjoitus: libanonilaisessa vihannesbasaarissa 4t B B

5 IV 24. Verbin taivutuksen periaalteet 25. Taivutuksen kategorlat.f.'. Imncrfekf in rnivutus l/. lutuurl 28. Imperatiivi 29. Partisiipit 30. Aikamuodot modifioituina verbills kaan '11 P.".i i'r'in nertic" ---lrppr 32. Verbin johdetut varlalot ' - II vartalo (kahdennusvarealo) - I lt varlalo (pidennysvartalo) - IV vartalo - V ja VI vartalo; t-refleksiivi (T) - VII vartalo - VIII vartalo - IX vartalo 'olla' l BO BO B B6 - X vartalo 33. Heikot verbit a) Hamzalla (') alkavat verbit b) Toisena radikaalina hamza (') c)?,r: lla alkavat verbit d) Ns. ontot verbit (keskell2i u tai y) - Sananlaskuja e) Vokaaliloppuiset verbit (tertiae infirmae) - Sananlaskuja a\ ^^-i-^^r F^,,^-l' r/ uerul,aol.-r.,,l1t - Sananlaskuja g) Neliradikaaliset verbit h) Kaksinkertaisesti heikot verbit 34. Prepositiot a) ft/bi- '-ssa,/-ssd' b) Ll-lLa- 'luokse, varten, -1le' -o. c) "ala pasl la, paal le, vaseaan d) ntn '-sta/-st5, -lta/-lte' e\ ean 'pois joscakin, -sla/-sldt f) cind (sl), cand (PE) 'luona' g) been h) mac 'vd1il1d, 'kanssat keskenr B7 87 B7 BB B8 89 9r 92 9B l0l 103 r04 r04 r rl0 110 Ll0 tll t1l

6 V?q 36. i') ailjada- 'kanssa' j) sl(p) nitl, (P)EzdAll k) SLP zotnb L. foadd, E gunb L) Dd/ at Llman; er kannata 'uddaan m) 'edesss', 0ara IOaq 38. Tavan adverbeja?o n) brtrra o) houaal(ee) paar ra' tulkonar, gulnnd 'sisiillzi' rymp3rill2il p) badal-, badaal-; P nidd q) tuul 'pitkin' Yhd i sl el vi nrenns i r iol Ajan adverbeja Konj unkt iot a) ua-, u- 'j"' b) fa- 'ja (sitten)' c) 'ad \ 'tai' d) SLP uilla, E aalla e) oal.", Laaken qu. \ r : ^L^..^! '---,unkeior ArrsLdvdL NULrll a) Jos-lauseet b) Ette-lauseet c) Prepositiolausee! d) Finaalilauseet e) Temporaalilauseet f) Kausaalilauseet 'vaan, 'tai, rniin kuin, I 'sijasta' vai' muttar 'vieri, ttakanat, kutenr -^:^. --i^-^^^*l LaJa t v rer s55a ta.at ' alla', lll LL2 ll2 tl2 ll3 113 ll3 113 ll3 rr3 II4 LL4 LL] L20 I20 L2I L2T t2l I2L L2L T2I t L25 L26 I27 IV. KIELINAYTTEITA 1. Damaskoksen murretta 2. Libanonin (lbhinnd Beirutin) murretta 3. Palestiinan murretta (kaupunkimurretta) 4. Palestiinan fellahimurretta 5. Egyptin (Kairon) murretta 6. Y12i-Egyptin murretta 7. HLlAz in (Tayifin) murretta B. I raki n murteen yl eispiirteet 9. Irakin murretta 128 L r50 L52 r6l 177

7 VI 10. Maghribilaisten murteiden yleispiirteet 11. Marokon murretta (Marr6keS) lb3 l9l V. KESKXISTA }4ATKAILUSANASTOA 1. Matkat 2. Ruoka 3. Lahi-iden liha- ym. ruokia 4. Vihannekset 5. Hedelm2it 6. Mausteet 7. LeivokseL, makeisee yms. B. Vaatteet 9. PerinteellisiZi Liihi-idiin vaatteita 10. Ruumiinosat 11. Sairaudet 12. Luonto ja siib L L99 t r KIRJALLISUUTTA 206

8 I. J O H D A N T O Tdrnbn kirjan tarkoituksena on perehdyctiiii puhuttuun arabiankieleen, ldhinnd Syyrian-Libanonin-Palestiinan ja Egyptin murleisiin. Ne kuten kaikki nuutkin nyk)'nurteet eroavat rakenteeltaan suuresti arabian kirjakielestd, ns. klassisesta arabiasta. Arabian kirjakieli on kaavoihin kangi stunut, traditionaalinen kielimuoto. Siinli pyritdiin edelleenkin noudattamaan samaa kielioppia kuin muinaisarabialaisen runouden ja Koraanin kielessli 600-1uvu1la jkr. T:ima kirjakieli on siis ^^-*i^:- -i-rf- i^1r^i^,---r,-r^;^^+ i+-r;-r-i^^' :- ^^---i-r-i-^e,,i^l; IJCfdISrLr djdrldr JUr lurrr l dll5kdrdrbsl, ILdrrdrdrbcL -jd c>pdrrjdrdrssl vrsra puhuivat vulgaarilatinaa eikh germaanisisea kielisth nykyisissh muodoissaan ollut tietoakaan, 0n niiin ollen luonnollista, ett?i arabian nyklmurteet myds ovat etddntyneet varsin kauas klassisesta arabiasta, Silti arabian kirjakielen ja murteiden vzilinen yhteys on kiintelimpi kuin iralian ja latinan. Arabian kirjakielt-b ei nirnicrdin oie pssstetty kuolemaan. Se on s?iilynyc liipi vuosisatojen erityisesti Koraanin ja islami laisen jumalanpalveluksen kielenl ja se on myds llihinnli sanastollisin uudistuksin muovatlu nykyaikaiseksi kirjakieleksi. Vaikka arabiaan on aikojen kuluessa tullut huomattava m5?ir5 lainasanoja esim. arameasla, persiasta, kreikasta jne., sekh viime aikoina Euroopan kielist.s_ se rl neri plr rddl rryr^rr L.-rr.:: 1^:--^-^^:^ rdrrrd5drru-jd. \'^ t\c ^^,,^r',,vat >uvqr Lu huonosli Sen omaan jerjestelmean, joka peruseuu etupaesse kolmekonsonanttisiin sananjuuriin. Siksi on nykyisessh kirjakielessd pyritcy mahdoilisirnman paljon luomaan omaperhi si5 vaslineita esim. nykyajan Lekniikan, poiili ikan yrn. termeille: Auto - saaaa(lr1a ('kulkeva'), murt. aik. 'otombttl Lentokone - taa'lra (kirj ak. ), layyaara (murt. ), ('lent2ivli') Juna - q.'tddt ('kamelijono'), murt. ree. (engl. Lrain) tai Egyptissa 'atr Puhelin - haatii (rerdmaassa kuuluva salaperdinen ZiSni'), murt. tdllftlun Pankki - mojra" (rrahanvaihtopaikkat), Sosialisrni -'ietiraakiuua ('yhteisyysliike') Kommunismi - Eugu"cigya ('yleisyysliike' ) murl. bank-

9 I TdrZi uusarabian kirjakieltd kbytetzi2in yleisesti painetussa tekstisss. Kaikki sanomalehdet, romaanil, yleensd asiateksti kirjoiteraan sjllli. SiLe kayteleen rny6s radion ja television uutisl?ihetyksissd, esitelmissli, muodollisissa puheissa jne. Silti se on tavalliselle arabille jossain miiiirin vieras kieli. HHn ei puhu sitd arkieliimiissli eikd perheenjlisentens2i tai ystziviensh kanssa. Hdn joutuu opettelemaan sen koulussa, ja usein sen taito jiid enemm6n tai vdhernmdn vajavaiseksi. Monet puhuvat muodollisissa tilanteissa tai kirjoittavat kirjeissbzin kielt?i, joka edustaa milloin minkdkinlaista valimuotoa kirja- ja puhekielen veli I lli, Toisaalra sivistyneet henkildt saattaval teoreettisista asioista putruessaan k5ytts?i kultivoitua puhekielen muotoa, joka sisdltlib hyvin paljon lainoja kirjakielesla, multa siirryvbt toisenlaiseen, murteenomaisempaan kieleen esim. kertoessaan kaskuja. Ndin ei toislaiseksi o1e olemassa minkddnlaista yhtenaiste, edes sivistyneistiin kliyttdmii?i arabian puhekieltd. Eri maissa vallitsevan murretaustan erot vaikuttavat, ettli sivistynytkin puhekieli on eri arabimaissa varsin erilaista. l. Nykyarabian murteet Nykyarabian murteet jakautuvat kahteen suureen pdsryhmlizin: (a) beduiinimurteisiin ja (b) sedenraarisiin eli kaupunki- ja kylzimurteisiin. Tdmd ero perustuu arabimaiden asutushistoriaan. lslamilaisen valloituksen yhteydessd arabeja asettui asumaan uusille alueille Irakiin, Syyriaan, Egyptiin, Pohjois- Afrikkaan, Espanjaan jne., ja heiddn kielensd tuli vzihitellen vallitsevaksi niiillli alueilla. ToisaalEa siinli tapahtui nopea muutos- ja yksinkertaistumisprosessi, joka aiheurti sen, ett?i viimeist2idn 900-luvulta lbhtien oli selvh ero kirjoitetun ja puhutun arabian v?ilillii; on mycis ilmeis!6, ettei edes 600- luvulla arkieldmiissd puhuttu tdydellistzi klassista arabtaa kaikkine paatteineen. Arabian niemimaalla puhutuissa beduiinimurteissa tama kehitys o1i hi- Laampaa, vaikka nekin IopulLa kehitlyivdl osaksi samaan suuneaan kuin sedenraariset murteet. Tdllijin syntyi eriiitd tyypillisid eroja beduiinimurteiden ia sedentaarislen murteiden vdiiiie, ToisaalLa myds beduiinimurleet sittemmin levisiv?it Arabian niemimaan ulkopuolelle ja vaikuttiva! esim. Irakin, Yl?i-Egyptin ja Sudanin murteisiin' Niinik?iZin muutti 1000-Luvulla Pohjois- Afrikkaan uutta beduiinista arabiv?iestciii; siit?i johtuu, ettii Libyasta Marokkoon ulottuvalla alueella on rinnakkain sedentaarisia ja beduiinimurteita, jotka mycis ovat saaneet vaikutteita toisisraan'

10 3 Jakautumat arabian murrekartassa eivat mssrdydy pelkbstdlin maantieteellisesti vaan mycis sosiaal isren ja uskonnol I j sten rajojen mukaan' T2iscli syyslli saaetaa samallakin alueella esiintyzi erilaisia murleita, Palestiinan maalaiskylien fellahit puhuvat varsin erilaista murretta kuin Jerusalemin )'rn. suurempien kaupunkien asukkaal. Irakissa Baghdadin juuraiai set aikoinaan puhuivar arabian murrel-ca, joka ni in ikdzin taysin erosi kaupungin muslimivdesli:.. murteesta; se perustui abbasidikalifien aikaiseen puhekieleen, kun taas muslimiviiestcin murre oli beduinisoitunut. LIyds kristityr puhuivat keskenb?in murretta, joka oli l6hemp5nzi juutalaisten MaantieteelLisesti murteet jakautuvat seuraavasti: kuin muslimien kielts. (a) Beduiinimurteet Arabian niemirnaalla, Pohjois-Afrikassa. - Myds Irakin muslimien kaupunkimurteet, Libyan murre )rm. ovat beduinisoituneita, joskaan eiv2it varsinaisia beduiinimurteita ; Yli-Egyptin murteessa on myds beduiinimurteiden Lunnusmerkki I > J, vaikka se muuten kuuluu seuraavaan (b-) (b) Sedentaariset mur!eet ryhmlian. l Qoltu-murteet fohjois-lrakissa (Mosulin seudulla), Anatoliassa ja DEr ez-z6rtssa Eufratin varrella. Edustavat sedentaaristen murteiden.,^^l41,-nfni -i-rvannakanlarsrilla r,,., Lyyppla. )- Svvrian-l iharronin-palest iinan eli evvr^--r^-r ii-.loi.ats n,trleet, Nii-,, J)) LL rj) rupdlcslmrdlai>sl lu\.r^.. -ji-i^^a uc!, plrr --'.-skoksen murteella suurin arvovalta ja siitli on julkaistu useita oppikirjoja ulkomaalaisia varlen. lluue Syyrian murteet poikkeavat siith vain v2ihlin. Sen sijaan Libanonissa puhutaan useita eril-i-i. -,,.ts^ifa,.,u, LL!Lu, l,^-' ^-JKa maa on Vuoflnen.,x--rx ^rj.,f"n"r la vaeslu errylyuyl "..i"ii. ul,-,- miin (sunnalaiset ja Siialaiset muslimit, druusit, kristityt maroniitit r-h- ja ortodoksit jne,). Useat piirteet erottavat toisistaan nimenomaan Pohjois- ja Eteld-Libanonin murleel. Mycis Palesriinassa on huomattavia paikallisia ja sosiaalisia eroja. GaLilean kaupunki- ja jopa kyl5murteet oval llihel lb Syyrian ja Libanonin murleita, ja r2ihbn ryhmli5n kuuluu vielii esim. Jerusalemin, tsetlehemin, Hebronin jne. murre. Sen sijaan Keskija EteL?i-Palesliinassa puhutaan kylissli fellahimurteita, jotka ovat saaneet tiettyjli piirteit2i beduiinimurteisla, vaikka pohja on sedentaarinen.? f,orrnti. -"... Tim'i ni*it,,- rtrt,aitf.- F-',-lr';-a-ti r'mm t;--4 l,;f;..- ). Lts)PLrrr L"urrc. r4lrld rlftrr!ly5 td!kuilldd LdvdfrIiE>Lr \uuu. LaJDd NrrJ4r sa) IShinnd Kairon puhekieltd, jonka kalraisia murteita puhutaan myc;s Deltan a1uee11a, mm. Aleksandriassa. Alun perin se ntiyttlili kuuluneen samaan ryhm55n kuin syyropalestiinalaiset murteet, mutta on mydhenrnin jon-

11 4 kin verran eteentynyt niist2i. tgyplilliisten 'm. ansiosta se on tuilut LunneEuksi filmjen, mus.iikkieanittcidcn muissakin arabimaissa ja sit?i ymm5rretdsn 15hes kaikkialla. Muualta kotoisin olevat arabit saaltavat ::rr ::r^1 i* r-.,^ri ^r r- ^.,L,,^^^-- ill;^r^- l.-^--- Jarl l Lerra LgypL l n murrella punuessaan egypcl.larslen Kanssa, multa egyprilhiset eiv,4t irrrrri :xr::, F^r^ -..:.- -..rteita. J us& r J d rj r L L c YlZi-Egyptin murre Fayyumista eteliidn eroaa varsinkin b5nteellisesti Kair'on murteesta (j pro E la S pro q/ kuten beduiinimurteissa), mutta ' on muuten l?ihinnii sedentaarista tyyppiii. Paikoitellen esiintyy myos maghribi-murleiden ryypillinen piirre ("il'tib 'kirjoitan', 'tll'rib- 'kirjoitammet). 4. Saudi-Arabian kaupunkimurteet. Viime aikojen tutkimus on osoittanut, ettd Hi-dZazin kaupungeissa, erityisesti TEifissa, Mekassa ja Medinassa esiintyvlit puhekielet ovat erdistii beduiinipiirteistzisn (q > g) huolimarla lsheii2i sekii syyropalestiinalaisia ette Kairon murretla. 5. Jemenin murteet ovat varsin vanhakantaisia sedentaarisia murteita, joista eriii ssh on jopa muinaisen ecelsarabian kielen pi irteicii (perfektimuodot katabk'kirjoitin, kirjoitit' esim. al-l'lahallissa, katabku'kirjoirin', katabk 'kirjoitit' al-cudainissa), 6. Ldntiset e1i maghribi-murleet eroavat hywin paljon kaikista edeiiisisczi, ns. it-ijisiste mureejsta. Niita puhueaan Libyassa (vahvasti beduiinivaikutteisina), Tunisiassa, Algeriassa ja l"larokossa useina paikallisina ja etnisjnh varianlteina (paikoitellen, varsinkin Saharan suunnai 1a ja Mauretaniassa vahvasti beduiinityyppisin:i). Ne eroavat itaisistd murleista sek5 iidnteellisesti (lyhyiden vokaalien kato), kieliopillisesti (kaava nal'tab 'kirjoi tant, nkalbr, 'kir joit-armner; eled varsi nkin sanastol - lisesti. 7. L2intisiin murteisiin kuului aikoinaan mycis Espanjan arabia, joka on kuollut ja jota tunnetaan vain kirjallisista liihteistii, esim. Ibn Quzmdnin runoista ja Pedro de AlcalDn oppikirjoisea. Sen sijaan Maltan arabia on yhii eldv5 kieli. Se on kristittyjen puhumana kokonaan irronnut arabialaisesta tradjtiosta ja muun arabimaailman yhteydestii, ja siihen on tullut paljon 1?ihinnii italialaisia lainasanoja. Sitd kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin, 8. Myds ita-iseltd suunnalta, UzbekistanisLa, AlghanistanisLa jne. on tavattu arabimurteiden jli?inteitd pienten ryhmien puhumina; nama murteet ovat saaneet runsaasti persialaisia ia turkkilaisia vaikutteita sanastoon ^^t.r ^-,-f -1,^ji- 5s^a ryrrld^drrrr'

12 ) Murteiden keskindiseste Fmnarrettlivyydestd voi todeta, etth varsinkin it5isia murteita puhuvat voivat kutakuinkin vaivatta )rnmbrtiiii toisiaan, samoin toisaalta lzintisizi murteita puhuvat. Vertauskohtana voisi mainita, ettzi esitettyjen murreryhmien sisiillzi ymmzirrettzivyys on samaa Luokkaa kuin ruotsin ja norjan (erityisesti ns. riksmalin) valillii: keskustelu on tdysin mahdollisra. Itdisten ja lzintisten murteiden vliliilli tilanne on suunnilleen sama kuin ruotsin ja Lanskan vhl il15: }'nrndrt5misessd on vaikeuksia, varsinkin puhujar oval LotEumattomia Loistensa puheeapaan. Tosin vaikeuden syy on hieman erilainen kuin ruotsin ja tanskan viili1ld, jossa vaikeus johtuu kovin erilaisesta f oneti ikasta; )..inmlirtiimisvaikeudet arabian ice- jos ja I dnsimurteiden vlilillii johtuvat ennen kaikkea sanaston erilaisuudesta. Ereet perifeeriset mur!eet, kuten Maltan kieli, eraet Anatolian qaltu-murteet, Keski-Aasian murteet jne. voivae o1la keskeisempien alueiden asukkaille tziysin kesittamattomla. Kun opiskelija kysyy, minklilaista arabiaa h5nen kannattaa aluksi opiskella, on vaseatlava: jos haluaa oppia kielen mahdollisinnnan cliydellisesli, on t-ietysti opiskeltava klassista arabiaa. On vain pidettlivd mielesss, etta tie kayt?innbn arabiantaitoon klassisen arabian kautta on erittiiin pitk:i ja vaivalloinen. Vieras ja vaikeaselkoinen kirjoitus muodostaa eritciiin tehokkaan esleen opiskelulle, ja on varaudullava monivuotiseen intensiiviseen cyijh6n ennen kuin kokee sen tyydytyksen, ettb voi jotenkin riittdvdsri ).'rnmdrtdd r,r-^-.i-f- -*.L;.. n,,h,,mnfr.t..a- ^+rh ^rr^r..:^i if^- r,x.,rjh-ran KId55!5Ld drdulddr PUrrUrrldLLdNddll ELLd PyJLyr>r rl>e Nd)/LL4uro sesea arabiasca ei Iiioin SiCZi, KLaSSi- ole pajjoakaan hy6tyli LAhi-idEn kaupunkien basaareissa ja viel5 viihemmbn maaseudulla. Sita puhuva voi hyvdllzi onnella tulla y.mmlirretyksi, mutta henen puheensa herateea usein hilpeytta ja ainakin hdn leimaa itsens2i silld viels ulkomaalaisermnaksi kuin hlin oikeastaan tahtoisi ollakaan. Tasta syysth on sellaisen, joka cahtoo relrdd itsens?i suullisesti )'rffn5rrelyksi ja saada edes jossain m56rin selkoa arabien puheesta, parempi keskittyzi puhekieleen. T2issii kirjassa esitellziiin rinnakkain Syyropalestiinan ja EgypEin murretta. Ne sijaitsevat arabiankielisen alueen keskellii ja ovat siksi ainakin jossain ms2irin kdyttcikelpoisia muillakin alueilla. Lopussa on anneilu 1,.L,,r rylryl r.,,,,-,,^ Kuvdus,.l,Fr;1!* yrr( r--r.:- r.i -^^1.^ )larokon murteen erikoisuuksisla niit:r varten, joit-a jompikumpi ndist2i alueista kiinnoslaa. Lisiiksi kielinziytteisiin sisliltyy pitkahk6 teksri saudiarabialaisel.la kaupunkimurleella (1alrl.

13 b 2. Arabialainen kirjoitus ja klassinen arabia Arabialainen kirjaimisto polveutuu samasta alkumuodosta kuin meid2inkin kirjaimistomrne, foinikialaisten 2. vuosituhannen lopulla ekr. vakiinnuttamasta lsnsiseernildisesth kirjaimistosta, jossa alun perin oli pelkkiii konsonantteja. Kun kreikkalaiset 800-luvulLa ekr. sovelsivat sen omaan kieleenszi, he lisbsivlit siihen vokaalimerkit. Sittemmin roomalaiset lainasivat kreikkalaisen kirjaim.islon, muuntel ivat sitii Iriukan ja niin synlyi lsnsirnainen ki rjaimistomme. Idliss?i taas muut kansat Lainasivat foinikialaisen kirjaimiston ja kehittivst sitd omalla tavallaan esim. heprean ja aramean kielessd. Arabialainen kirjaimisto on hyvin kursivoitunut muunnos siitd aramealaisesta, jota ensinn6 kdyttivht ns. nabarealaiset arabit ajanlaskumme alussa. Varsinainen arabialainen kirjoitus syntyi viineistlisn 300-luvul la jkr., jolta on vanhin tunnettu piirtokirjoitus. Tlimli kirjoitus o1i hyvin pelkistetty5, kirjaimia kirjoitet-ciin yhteen ja useac nrerkit olivat kliyneet aivan samann?ikciisiksi. muodoltaan. Mydhemmin islamin aikana, 7O0-luvulla jfr., samanndkijisiin konsonanttimerkkeihin Lis?ittiin erottavia merkkejd, ns. diakriittisiii pisteit2i' Ndin kirjoitus saatiin jlilleen yksiselitteisernmiiksi. Kuten ki rjaintaujukosla ilmenee, jokainen ki rjain on al unperin konsonanlin merkki. SilLi arabialainen kirjoilus ei oie aivan petkklis konsonanliikirjoi- :--^r -:tr,:r..-r.^^r:. '.:.-:.j rlisessa lish- LU5Ld, Vddil u>erlrulrdl Pr L^dL JUr LsLddrr uryus Lavdr merki ttdmdssb kirjoituksessa. Ensinmrb'inen kirjain l'l tarkoietaa myds p-icklili a-vokaalia, pitkii z kirjoicetaan konsonanttlla y (i) ja pttk'd. u konsonantilla u. Arabian ja yleensd seemildisten kielten erikoisluonteesta johtuu, etta tellainen kirjoilus on kliytlnnissb riittevdn yksiselitleinen. Kieless2i ei ole sanoja, joissa olisi vain vokaaleja, vaan kaikkien niiden varsinainen runko koostuu konsonanteista. Tosin kieliopillisten muotojen tunnuksena voi olla pelkkis vokaaleja, mutta talldin yleensb sanan asema lauseessa antaa riittii- -.*'. --ili^^- ^jifx,,rr., o,,.-,,,,ike muoto on kyseessd ja mir-5 vokaaleja siihen on sijoitettava. Esim. tekstissh voi o1la konsonanttiryhma 4iB. Se antaa lukija11e,,il;fr'i-r-r;,,ih:^^- ^rnr ^---,,;ifts-- l.;-i^;fr--;^^^- r.i Liri^ihin TndanvdrrLLUilrdsLr vr'r-l <Erlr ^rr lurlld,rrrscrrr Ld! NlrJv nhkdisimmin se on perfektin yksikdn 3. persoonan mask., XalaBo'hbn kirjoitti'. Jol lei tdmd sovi yhteyleen, mutta kyseessh LunLuu olevan verbjmuoto, lukija voi tehdh siiti passiivin..,i.'ba ron kirjoileltur. Joi lei yhteyteerr sovi verbimuoto, vaan lukija odottaa substantiivia, on kyseessd iiu"lu9 'ktrjatr, morrikko sanasta '1..'Tottstkirja'. Tottuneen Iukijan aivoissa toimii kaiken aikaa LieLokone, jokapoimii erilaisista mahdollisuuksista juuri sen, joka ilmeisesri sopii yhteyreen.

14 Nimi Lukuarvo J ; J a.a ; I E t. 2 i i \ I I I? v v c {.i ;,ra l" I' z c -t.; rl I 4 \5 I I t 7 a ) j j \ta o. L t? e L -,.i :J.l I j 0 I a j I b ) t, (' ) I j I trd b t t d b b d d r I s p d,! z.d d I q k I, NL n h wr&!,i 'alil bd' ffi'!a' {i'nt, hn' l,rd; dnt dnt ra zdy 8in 8Ln 9ad. (uut 'ld' za )oin ljain la' cal kal lim tnint ntn lfi' wdu yo I, n I r o 6 l0

15 8 Vain sellaiset sanat, joita ei voi identif ioida tai?izintlili ' ' ' pelk?in tekstiyhteyden perusteella, tai tekstit, joiden oikea lukutapa on kuolemanvakava asia, kuten Koraani, varustetaan vokaalimerkeillii a -n ' rrir ' "' merkeillii, jotka tarkentavat ddnt6myksen. 3. Klassisen arabian ja nykymurteiden rakenne-erot Kiassisessa arabiassa oti tiettyjii muoeoryhmi?i, joiden erot Perustuivat lyhytvokaalisiin piiarteisiin. Tdllaisia olivat varsinkin sijamuodot: nominatiivi -zz, genetiivi -1, akkusatiivi -4, sekii verbin ns. imperfektin modukset: indikatiivi -zz, subjunktiivi -a ja jussiivi ilman paatette. Ndmli muodot, joiden viestint5sisliltd ei klassisessakaan arabiassa ollut kovin oleellinen (esim. ns. pausamuodoissa, lauseen lopussa, lyhyet vokaalit jiiiv:it jo siel1?i pois), lankesivat murteissa yhteen tai korvattiin mycihenrnin verbin moduksissa toisenlaisella jlirjestelm5llii. Esim' : Klassinen arabia ttalo-ahouset baitun 'talo al-baitu - the house' 'kuninkaan baitu L-maLiki talo' yaktubu'hlin kirjoi!taa' gakrttba'(ecth) hzin kirjoitraisi' Li-yaktub'kirjoittakoon' Murteet beet ll-beet beet il-malik Aiktib, bi-giktib ydktt b yzktib Monessa muussakin kohdassa seke muoto-oppi etta syn!aksi yksinkertaistuivat' Kun klassisen arabian monet erikoispiirteet tulevat nzikyviin ainoastaan tdysin vokalisoidussa tekstissd, on my6s mahdollista kirjoittaa - ja varsinkin puhua - er2i2inlaista puoliklassista tai nlienndisklassista arabiaa. Suurin osa Tuhannen ja yhden y6n saduista on tellaista naennaisklassista kieltii; niitii on kerrottu suullisesti ldhes murteella ja kirjoitettu muistiin enemmbn tai viiheumiin virheellisellii klassisella kielellli, minkd jalkeen julkaisijat ovat edelleen yrittaneet korjata kielta, mutta murteellinen alkumuoto pilkistiili edelleenkin useassa kohdin klassisen muodon liipi. Sama pits?i usein paikkansa nykybiin kirjoitetusta sanomalehtikielest?i. Kielirieteessd nimitetli?in tlillaista tilannetta diglossiaksi. Se on erddnlaista kaksikielisyyttii, jossa rinnakkaiset kielet eivdt ole eri kielili, vaan saman kielen eri muotoja. Samanlaisia ilmidita esiincyy muuallakin, Euroopassa esim. Sveitsin saksan ja Hochdeutschin viilill?i. Arabian kohdalla tilanne on erityisen ongelmallinen ntrn. siksi, ett?i klassisen arabian ja murteiden ero ei ole vain muodollinen, vaan koskee kielen rakennetta, ja siksi ette klassisen arabian kirjoitus tuo tdmdn rakenne-eron vain puutteellisesti esiin.

16 4, Oppikirjan rakenne Kuten mainittu, kirjassa pyritiiiin esittdrn55n rinnakkain Syyropalestiinan ja EgypLin murteet ynnli jonkin verran tietoja lrakin ja llarokon murteista. Sylzropalestiinan ja Egyptin murteista anneeaan teydelliset kieliopin szi5nndr ja paradigmat. Tekstissd osoittavat merkit S (Syyria), p (Palestiina), L (Libanon), E (Egypti), I (Irak) ja I'{ (Marokko) miscb murreesra kulloinkin on kysymys. Vaikka Syyropalestiinan lhheisesti yhteenkuuluvan murreryhmdn muodot onkin yleensb esitelty yhdess2i, on myis pyritt-y rnahdol I isimman paljon viittaamaan seikkoihin, joissa esim. palesciinalaisel ja 1 ibanonilaiset muodot poikkeavat pzisldhteend pidetyn Syyrian eli Damaskoksen murteen muodoista. Toisaalta on kielioppicekstissli myds harjoilettu jonkin verran yhtenbisrbrnisrh si ten, etta on keytetey kahta merkkri,, i ja z, silloinkin kun ne Syyriassa ja Libanonissa ovat sulauluneet yhteen keskivokaaliksi a. Nain siksi, ettli merkit i ja u antavae suomalaiselle oikearmnan viitteen vokaalien iiiintiimisestii kuin a, varsinkin kun on kysynys a:n eri realisaatioista emfaattisten ja ei-emfaattisten konsonanttien lliheisyydess?i. Sen sijaan on kirjan lopussa olevissa aidoissa murrend.ytteissii kdytetty kulloinkin asianmukaista transkripriota (Syyrian ja Libanonin kohdalla a:tii, Palestiinan ja Egyptin kohdalla i:td ja utta), Kieliopin aines on jerjesteley niin, ecrii se joka lukee kirjan tarkasri Idpi ja pyrkii painamaan esimerkkilauseet mieleensh, saa riittlivlin kdsityksen nykyarabian kieliopista ja oppii jonkin verran keskeisinrii sanastoa. My6s kieliopin esimerkkilauseel on pyritly valilsernaan niin, ett?i ne todella olisival elsv?issh elzirn5ssli kdyrtdkelpoisia. Myds sinne tdnne v51iin siroteltuja sananlaskuja kannattaa operel la; ne valaisevat paitsi kieltd myijs sen puhujien ajattelut.apaa ja toisaalta sananlaskujen yhteisyytt?i Ldhi-idiissii ja Euroopassa. Lopussa on muutamia tekstindytteite eri murteista, kaskuja ja nauhoitettuja kertomuksia, jotka osaksi on varustetru teydellisells k2idnn6ksel16, osaksi vain sanastoanalyysills. Jiilkinunliisten kimpussa opiskelija voi kehirtiiii omaa kli5ntdmistaitoaan. Useimpiin n?iistii teksteista on olemassa nauhoiteeet ja on tarkoitus valmistaa pari kasettia, joissa on sek! fonetiikkaa kiisittelevdn luvun esimerkit luettuina ette mainitut tekstit. ( seuraaval la aukeamal Ia pari murrealuei!a o so ittavaa karttaluonno sta)

17 ,t2 a"ta"fr t _l\:y-'ffi# l i? * <r;< -^45</-4.^<a>:_ ) \ {f-,>; ''il, - =\i]s # z/ t, i-j--- l-=x.:is r 9'i..:. \ I Y Y t = F o tr a.i'i P : tl 'r ^! si.d dnoi! tr'd d H<!o xq-i '.-},P ^9atrG +Go>!..trN $*F$iH N.$tN.i nn.s! ij-.-.o{.y'!os -oais oq $q.:c..-n.r.i:n!{s,3.3 S $S + fsrsl 17lmffiF E< rz liilt [r E] N X t-, lltl u! El r: Pal r..1 ilil H+ H N Pt r, iliil Elt t= dal,lll]he S:S

18 :1 ilnnil '_ricblj Ji:JljCC Nnwn (])Crbs o FO r.iu HA!O tsoo@ p<>o!.i p >.i o 6 :u!qd.i ztrd!f <.i!j.r H.idE! <de)ld &oooa 446@Z Q!.i

19 T2 II. AANTAI'fINEN 1. Konsonanti"t Tiirkeimpiii arabian oikean aantamisen kannalta ovat konsonantit. Vokaalit eivdt yleensii Luota suuria vaikeuksia. On sanottu, etcd jos puhuja dbnrdd konsonantit oikein, niin vokaalit muovautuvat it.sestadn sellaisiksi kuin nii-den pitbdkin ol1a. Vokaalifoneemeja on vain kolme: a, i j^ rz pitkind ja lyhyinii; lisliksi murteissa difrongeista kehittyneet oo (< au) ja ee (< ai). Tilanne on toinen suomen kielessli, jossa on kahdeksan erilaisla vokaalifoneemia: a, e, i, or u, y, 2i, 6. Myds suomalainen voi luulla kuulevansa arabin puheessa lshes kaikki nzimli vokaalit, Mutta tiima on harhaa. si112i esim. a ia e ovat a:n real;^--r;^ir. rrsddllurld i- n.hl^ll;-^r ".- r-i'i.^ranajsel J y.rr Ld! rr.rr LaP4rssL e-a-nfeea,,rn ddrrleel /.rr a""iisaalioita. Kunnolliset labiaaliset y- ja d-vokaalit ovat arabille vaikeita aanteite. Arabian kielessh 5?innetZilin varsinkin lyhyet vokaalit veltosti, ja huulet liikkuvat vain vdhlin. Sitli energisemmin kiiytetiilin kurkunp?izin seudun lihaksia, Konsonanttien b, t, d,?, s, :, k, l, n, 't, h ja g (suomen j) eentemisesse ei oie eriryisili ongelmia. On kuicenkin huomaelava, eeta on kaksi erilaista foneemin r" realisaatiota: pehme2impi esim. pitkzin l-vokaalin j2iljessd (sanassa kb'liz:'suurir) ja kovempi, ns. emfaattinen Sdntdmys yleens?i esim. a:n jliljessii ja kahdennettuna (esim. marua 'kerlar). l4uuten r. on aina kielenkarki-r, ei siis "skorraava"; sellainen esiinryy vain entisesszi Baghdadin juutalaisarabiassa. Muuten kitapurje-r on arabiassa eri foneemi: j (vrl. ruonnempana). - 'allaah 'allct Ilyds konsonantilla L on emfaaltinen variant!i sanoissa tat 'Jumalat ja siitii johdetussa interjektiossa,1al /a 'mars matkaan'; se ddnnetaan takaisena ja kumeasointisena, kuten veniijen liudentumaton L l.,nl. Harjoi tusesimerkkejii tuttuja konsonantteja sisbl t SvisLli sanoista: katab baab bat:t 'han kir j oit tir (a etinen, liihes kuten kaftb) 'ovi, portti' lsamoin etinen d, lb(icbl, Libanonissa kuten /beeb/) 'talo' (Libanonissa diftongilla, muualla beet) rhlin d.aras opiskeli' (tdssd r.:n takia normaali a) 'hevonen, faras tamma' (samoin normaali a.1 rkalae' sanak, sctno"ke 'yksi kala' (Ldhes kuten scinak, scncik-e) 'tyt!6' bint (ISLP usein kuten binet); banaat (bcinddt) 'tytdt' riklb 'hdn ratsast i:', raakt:b r(ajoneuvon) matkustajar faat (fciat) 'hdn meni sisdlin'; 'tule fuut sisddn' JAAAA2 nyoty

20 l3 kull (EP), ki LL (Ls) 'kaikki, jokainen' sakat (sci.krit) 'hdn vaikenit 'uskut, (S) 'ole skoot hiljaa' thuomennat bukra kalb (kcilb) 'koira' 'kuinka?' kii.f yaum (L) t!/oom (rspe) 'p?iivii' LaiL, Laile (L), LeeL, LeeLe GPE), LieL, LieLd 'yd' G) masa (mctsct) 'illa' sana (scirlrj E), scine (P) ' sine (SL) maskiin'kdyhe, raukka'i 'vuosi' Laff (Laff) 'hdn kiiiiri'; Liffu 'k5iiri se (paperiin)' Lib")s tpuki p52illeen', byilbes 'hdn pukee p52illeenl sakkat. 'hiin sulki', sakkir 'sulje'; sakkir' il-baab 'sulje ovi' naun (nl cim) 'h?in nukkui', naaytm (nciduim') 'nukkuvar, 'unessa' sikir 'hiin humaltui', sakraan 'humalainen' kut,si 'tuoli', kan'aasi 'tuolit' fakk (fdkk) 'h?in irroitet', nifakk (mfcikk) 'ruuvimeisseli' haun (L), hoon (SP), ht:na (E), hna (I) 'taallal harmn thuolit, mahtm'rum rhuoleslunutr kitf 'olkapii2i', ktaaf (ktddf) 'hartiat' nahr rvirta, joki' TCAnAL nrekka rattab 'hdn jdrjesti' tarak 'hiin jiitti', tv'iku 'jiit?i se' HUOM. Paino on useiunnissa sanoissa kueen suomessa, paitsi sellaisissa, joissa on pitkd vokaali viimeisessd tavussa: sakvd.an' nahmdum. Ne, jotka ovat opiskelleet englantia, osaavat aantea myds bilabiaalisen ualad (ud.ldd) ' 1ap s i, po ika ' uatad (t':,7tdd)'tappi' rmustalaiset' na.tar dat'toar (dawsar) 'hdn Lous (Lau) 'jos' etsi' I Tella sanalla on pitka historia. l"luinaisessa Babyloniassa muekeenu merkitsi "puolivapaa kansajainen", sittennnin arameassa mesk;i,aa'k6yhb', kuten arabiassa, josta se siirtyi myds italiaan, espanjaan ja ranskaan:. meschino, mesquino, mesqut'n.

21 I4 MurLeissa J esiinlyy rnyijs vokaaliltomana, jolloin a-vokaal i : se on suunnil leen kuin uldad (ulrtctd, klass. 'cilload) ' lap set ' Ja1il \J.rtu).. ' amparl I Samoin voi alkuperhinen konsonanlti J sanan Iopussa esiinryli "vokaalina": ') l. skll (haa: 'puhe' (ttrn ddntdmyksesel ks. Luonnempana). Varsinaista vaikeutta ei suomalaiselle tuota liioin'e1i katko, joka esiintyy rnyijs suomessa loppuhenkosen funktiossa esim. yhdisrelmdssd annat 'olla. Arabiassa se kuirenkin useimmiten esiintyy I'alkuhenkosena", jota ilman ei ndennsisesti vokaalilla alkavia sanoja voi aloittaa ja jolla on taydellinen konsonantin funktio: ' tt t oener i iv i n edel la 'ab. ' i sh' ''urm 'irnn (PE), 'r,tmy. 'kh sky ' (LS) 'eiti' 'allartll,'alla'jumaia' 'e'o 'h5n 'ol'l siii', ('cik,, l) 'ruoka' 'asar 'hen 'as'ii)? sitoi', (murt. gasiir) 'ibn ('tben) 'poika' 'vanki' s4'al rlrdn kysyi', byis'al rh5n kysyy' Useissa nykymurecissa on '-SHnLeen frekvenssi suuresti Iis65nrynyt, xoska (t'^ '.' --'*^ana) on mnrrliunul siksi, \ ^ J! L u U l ' ' c ' ' l P g. l g l v t - Katkon Iisbksi arabiassa on useita muita ns. laryngaaleja e1i kurkkuiiiintei- +i r; -^ Fnnaetrieocti o^^tar?t,. ts6h; 1,,,r^- cir ilmonoo Ld. \ r,dr yrr6ddt Lr LpoLar ^Kd L<tnll, KULclt seulq-... r.rf-..i..r.i-^:*:+..^ riulld ulr )/ rsa>rrrurr Ly5 xx^^.-,.l-*r ddiiiier yluild le, joiia on erinhisiii yhteisij kieli- r opi I I isia ominajsuuksic. ) Varsin vaikea aloittelijalle on i. (;), joka eroaa sekh suomalaisesea h:sta etth saksan ach-eanteestii (joka sekin esiintyy arabiassa). Se on voimakas, kshej h, jota eenneee.aessa ilmavirta kohisee suuonlelon Lakaosassa (farynksissa, d5nne on siis ns. faryngaali), mutta ilman ach-ziiinteelle ominaista kitapurjeen vbrdhtelyli, "korinaa", Sen opelteluun tarvittaneen syntyperdinen ^^...,^:^ L^i-^-1.1.^:x. Lrsuvu ld! LDrrurr K^r' td. halartl haraom Iturma lto)'l/ m I sa11ittu, Luvallinenr tkielletty, synti' t nainen, puoliso t Lraareml

22 l5 (abs (habes) 'vankila, putkar lcitta 'kunnes, jotta' hadt id 'rauta' hurc (pbrr) 'vapaa' astir hot'f 'kir j ain' pctraara thel Le' hsaab tlasku' hafle'juhlatilaisuus, >party>r habl (l.tabel) 'kbys i' haal 'tila, voinll', kiif t,l-haal 'kuinka voit?' bahr 'merit rlahl 'mehiliiiset', nahle 'yksi rnehilliinen' Laln, La.il,ne ' I iha ' ilffaah (st), tuifaah (EP) tomena!'; tt:ffaaha, tufiaaha 'omena' Taab 'hdn meni', biv'uuh 'hdn menee' ruuh 'henki', rt,il.l 'tuu1i', rt,iha 'hajut Lthaaf (E), Lhaaf (SrP) 'peite' hasan (klass.) 'kaunis, hyvs'; Ijasan, (klass, Husain>) ilseer, 7assaan (nimiii) Beet Laln Beetlehem, ilat-fa Haifa, Hauraan tai. Hooraan (seutu Syyrian eleleraj al 1a) Edellisen soinnillinen vaseine on dhnne, jota suomalaisen on aluksi vaikea tajuta konsonanriksi. Se vaikultaa Idhinnd vokaaliin liirtyvalta khhehlrli +-i t.i-;-r,,-^^lf;,,hrirvlqelri- Se merki* '--:---I Ldl KII l 5LyttcclLd vd' r L)^rE rrsr ^l Lddli l rvltr yidudadrd ojevalla oike- alle avautuvalla kaarella c; arab. kirjain on g }ly6s tlimiin ddnteen tunnistaminen ja opetteleminen tapahtuu parhaiten synlyper5isen opastuksella. Aluksi muulamia kontrasteja ' :n suhteen, johon suomalainen saa!eaa helposti sekoittaa tdm5n iizinteen: sa'al su'aal 'ibre 'alan 'ust'cl 'hdn kysyi' 'kysl'rnyst tneula' ttuska, k5rsimys' t perhe ' sacal 'h5n yskdisit sucaal tyskdt cibt"a tvaroittava esimerkki' ' aicr4 '1 i ppu, merkki' tlt.sra t heta, t vaikeus amal torvo camal teyd, vaivat anl nena crlnf 'vdkivalta'

23 t6 Muica sanoja, joissa c esiintyy: ca "ala'p2i2i11ii, p6dlle, vastaan' (prepositio) cain (L), "en, (ISPE) 'silmzi, Llihder ttieto, "ilm tiede', callam 'hbn opetti', m(u)call.hz c. 'inif 'hdn c.^ tunsi, tiesi', ma"rife 'Liero' 'opectaja, mestarir ma bacr.ef (SL), na bacr6fe (P), macr'dfea (E) 'en riedd' rkyllsr cafuan,otrm tanteeksit, tei, kestiit (vastaus kiitokseen) caad.e ttapa', cae.*i'tavallinen', caad.atan ttavallisestit 'arbaca "at:ab btahki Licib ticib Eacy, tneljst rarabit' carabl, sabca rseitsembnt, tisca, can:abt tarabialainent (SLP), bititkdllim carabi (u,) tyhdeksiint 'puhurko 'hdn leikki', byilcab thdn leikkii,, Licbe 'leikki' 'h5n v5syi', byitcab 'hdn vdsyy', tacbaan 'tukkar, Eicr, (Eecy,) 'runous' tpimeyst "it*e, "atme r(t 'ohut, )fiic hoikka' t I o"o hiin kut sui ', by'[c zim I hdn kut suu I c r. c, noo IaJ r' (KIaSs. Ja L 4OI1 ) tkaukainen, b(i)citd kaukana'; bciid.cannak (apotropainen f ormula onnettomuuks i sta puhut E.aesa)..c c,... s LmL nan Kuu tl, Du Lsma 'nan Kuulee' arabiaa?t 'vdsynyt' 'kaukana olkoon se sinusta' Seuraava opeteltava Siinne on b ( t), joka on kuten saksan ach-55nne. Se kontrastoi sekb 2:n ettd. h:n kanssa, esim.: harab hadd hatman!nn! taht 'hiin pakeni' - (arrab rhiivitys I - fuadd rehdottomastir batm 'seind., aita' bnn! 'a11a' talt,h5n h5vitti' rposki,, {\add tleima, sinetti' 'lanka' 'vuode' 'raja') Muita sanoja: hahnn rf ief n rrrrringll 'ahb G baau) 'veli', 'ubt 'sisar' hoob rpersikat', GEP) (SL) rluumut' du!ftaarr 'savu, tupakka', daufoaan I py6rtynytl boogp 'erityinen, spesiaali-', (aassatctn, husuusan 'erityisesti' nafol 'taatelipalmrt', nahle 'laatelipalmut 'kunnia, fah" ylpeys'

24 l7 sarau. ' h5n huus i ' nafafo 'h2in Puhalsi' mknbaar tnend, sieraint baa(ra 'h6yrylaiva' bass tlehtisalaatti' Edellisen soinnillinen vasrine on g ( 2 ), joka on kuin hollannin g tai melkein kuin saksalaisten tai ranskalaisten r-adnne. Se esiineyy esim. sanoissa: garit b'merkillinen, kummallinen' Qabara'pijly' maerib 'Marokko' Qurfa 'huone' (E), guz'fe (LSP) Aafu G), geer (ISPE) 'toinen kuin, muu' dugti, &)Qti 'heti, suoraan' (turkkil. lainasana SPL ja E murteissa' Eurkin dojr'"1) rginf rleipdkakku', mon. 'argife, ntgfacnt g(u)v'aab'varis, korppi' tuqbe 'halu, innostus I Kurkkuiiiinteiden lisaksi arabialle ovat ominaisia ns. emfaattiset eli tarkemmin sanoen velarisoidut konsonantit. Useilla dentaaleilla (t/d-iilinteillli) on tlillaisia "kaksoisvelji2i"; samoin on olemassa velarisoituja sibilantteja Q, il ja velarisoitu k (merkitliiin q). Niiden 52int?imisen yleisperiaale on' ette ne muodostetaan suuontelon takaosassa tai ettd niihin liictyy velaarinen elemenrti: kielen takaosa kohoaa kitapurjetta kohti. Tyypillist?i on lisliksi, etta vokaalit niiden yhteydessii saavat tumnemman, takaiserman soinnin' Tlimii koskee varsinkin a:ta, jossain m52irin myds i: xd 1a u:ta. Vrt. esim. seuraavia kontrasleja tavallisen l:n (a) ja emfaattisen l:n ('t') vdlille: tall (tdll) 'rauniokumpu' tall (tdll) tabac 'hdn seurasit - lohot tayyaaz, '(s?ihkti)virta' taaaaar bataatan 'kerrassaan, eh- bataata dottomasti' miter, metez' 'metri-' matal? tiin 'viikunatt - tiin 'ydkaste' 'han leimasi' 'lentiij?i' rperunat' tsade' 'savi' (l tesse kuten vendj 2in sr -5?inne )

25 1B u--i:^ ^^'.^;^ ;^:^^. tluila sanola, lorssa on -: talab 'hzin pyysi', taal'ib 'opiskelija' (alk. taaltb al-ctlrn, rriedon etslla J ':tttle ;.rup"u-"ik", loma' 'katto' 'katot'1 gath, stuuh 'atectan tj anoinent.- n /cd\ " - te) raamiainent J \ i44! taay, th2in lensi', bitttit" rhdn lentlis', mateer rlentokentta,, (kirjak.), laggaara (murt.)'lenrokone' natat: (SL) 'hdn odotti' tabah 'hdn keirti', byutbuh rhan keitree', matba! 'keiteiij' nay! fhen hypehei', binutt 'hdn hypdhtlis' taa'zz"a ':rr--: --":- I^!'..^^rinen sarlj! elemanft i eria^l.i-^-,,lf-il -- xx-naff\/, -, *uuralrrell yntalkaa aan.- r - mattacttct ' kuminauha t ( = tvenyva ' ) sa,r (L),..'oat (ISPE) 'diini'l Monimutkainen tilanne on muodostunur eenteiden (kirjain -.) ja d a (kirjain I ) kohda1la. Ne olivat klassisessa kielessii kaksi eri foneemia, ja esim, vanhan kieliopintekijiin sibawaihin kuvauksesra peerellen d-iiiinteeseen si- 1L"',a"- tuu Loisinaan vanhoista transkriptioista: muinaisarabialainen jumalannimi R^da on kirjoit-etru nuolenp2idkirjoi tuksell a R t-t,--ja-a, ja Iainasana a. - qdad: 'tuomari' kuuluu espanj assa a Lcal dr, Kui tenkin nhm2i kaksi drnnectii jo aikaisin sulautuivat toisiinsa, ja ilmeisesti nimenomaan niin, ette molemmisea Luli i. JO 4l-Harir'i r,.n llnn n.it keilla on qeniti;jn\71- nirlxln nq m2- _ i* Ha!^'\e! rlyrllu,,j qama-pakinan muistin virkistzirniseksi siit5, miten tietyt sanat on oikein kirjoitetrava ja S2innettliv?i. Murteissa ne molemmat 5?innetiiZin joko velarisoieuneena d:ni (d), ios ns. ineerdenlaalit eli dentaalilrikeriiwir --.: '-- vteencr ^,,^* **.,,*-^^.,t^,' ^'^^-^^r,.-,'--,.r.-- ' uval IlavrtltleeL, rar dentaallirikatiivina jor. myds vaslaavat muut denlaa]ifrikatiivir ql (kuten engt, th sanassa the) ja f, (englanntn th sanassa {, thing) esiintyvlit. lrutra niiden rinnalla on sanoja, joissa on tapahtunut ns. substi- Euutio e1i korvaaminen: d ja varsinkin 4 ddnnetlilin emfaattisena,z-sdnteend (soinnij I inen, velarisoitu sibilantei). Niimli sanae eivat oie air-oja murresanoja, vaan myijhenrnin kirjakielestzi jopa turkin kautta omaksuttuja. Murteissa, joissa dentaalifrikatiivit ovar sdilyneet (Libanonin druusien ja osaksi mitwalien murteet, Palestiinan fellahien murteet. kaikki beduiini- 'Kactot klass. sathi'ddni'klass. gauti sen sijaan gqyf. truoskat. Jos v!t ^^.,r. y^d! ^.: -,,,-attinen ^-?1. konsonantti, sana pyrkii mureeissa ernfati- soitumaan eli velarisoitumaan kokonaan.

26 r9 murteet) ei substituuljota juuri esiinny. EsimerkkejS: a) Alkuperliinen d: darab dihik 'dt't" 'hzin 1di' (bed. W. Qarab) 'hdn nauroi' (I dtihak, 'd.ilc) Lpf dihik, d-i.hik) 'kylkiluu' (m,rrtl 'or4' 'atil),maa, t {^utr. b) Alkuperdinen d: Qahr duhr r[n 'selkii' (mur!. dahr) 'keskiphivdt (murt. a-4r,) 'kynsi' (murt, dufrl= c) Substituutioita: -' 1- r.'*:-""^ ^^-ior (klass, dulm, samoin vanhakantaisissa murteissal.4tltt vda!)/)/>r rur r niiniklilin kaikkialla dalactn tat dalacn"n ' 'i.rlrcr1 zaabt-t tai- zaabtt 'pimeys') Lbsmlilleen, oikein' lkiass. nadblul, murt, nadbul,c). 'upseeri' (turkin kautta; klass. i arab. daabtl, murt. Lar^qDLt, LdDrudrrsErr, urkstll daabt,!) zann 'hbn 'azunn arvelir, (E) tluulen, arvelent (klass. dann) Emfaattinen s merkithlin? (,f ). I{uutamia kontrasteja s:n kanssa: sabb ( scibb ) 'h?in kirosi' - sabb 'hdn kaaroi, vuodarri' seef (L saif) 'miekka' - seef (L galf) 'kesb' s(i)laah tase' salaah sabah 'hdn uir - sabaah, pubeh 'aamu' Muita sanoja: 'pelastus, autuust saahib 'toveri'?ahr 'kallio' potb 'vaikea', gucuube 'vaikeus' slnaoca tteollisuusr m(u)slibe tonnettomuusr sidr (sldzz:) 'rinta' fagit.p rkaunopuheinen', fusha '(arabian) kirjakieli' J up L ru^u, ^dppd!e Tsaas 'lyijy, luodit', rseasa 'luoti'..l.. r-^:r.^r^-^: ^ikkupoika, PUrNqr4Hsr, P basal 'sipulit' sabr rkiirsiviillisyys I

27 20 Tavallisesti luetaan emfaartisiin iiiinteisiin myds q ( 19 ); se ei kuitenkaan esim. Libanonin druusien murteessa aiheuta a:n takaista iiant?iurystd. Sen perinn[inen klassinen ZiZintiimistapa on takainen, soinniton k-5dnne, mutta murteissa on suuria eroavaisuuksia sen?idntiimisessii. Beduiinimurteissa ja lisdksi esim, Irakin ja Ecelii-Egyptin eli Sacidin murteissa se ijlinnetiilin kuten g, samoin Libyassa, jonka murre on jossain mli:irin beduiinityyppistii' Sen sijaan Zi2int5mys q (kuten klassisessa kielesszl) on siiilynyt Pohjois-Afrikan sedentaarisissa murleissa ja saarekkeina Suezin itiipuolella (osaksi Palestiinassa, jossa kuulee mycis sen ii?int5mistd k:na, Libanonin druuseilla, aikaisemmin Aleppossa, Pohjois-Syyriassa ja Pohjois-Irakissa). Sen sijaan suurinunassa osassa Syyrian-Palestiinan aluelta, nimenomaan kaupunkimurteissa, samoin Pohjois-Egyptin ja Kairon murteessa' q on muuttunut kaekoksi kielimuotojen v51ill5 on esim. seuraavanlaisia vastaav'uuksia: '. Tbten eri Klass, qaal(a) qaala. LLi qaala Lahu qalb qabl 'hdn sanoi' '- 'syddn' tennen' '- minulle' ^^+^1 - I Lr'. r^-^^: I qu uu uu rrarr L4PPv r qariib Annnn fauqa daqqa qdnaa 'ldheinen' tna,'revariol 'yliipuolella' rkoputti' Kanvl hhnelle' Bedui inimurteet gaal galli gallci galub gabl, gabul gltal, kital (I) gariib bagar foog dagg gahaa (I), ghqaa (B) ES kaupunkimurteet aal ALL1. AL LU 'alb ad L, 'av,iib ba'ar foo' AOe L (L fau') da" 'alu.oa (E), 'ak'se (SLP) suuq I basaarit suug suu' naaqa qamar tkamelintarnma' tkuut naaga gamar, gunar, \I) naa'q '@nar Laqiya'tapasi, kohtasir Lzga LAA qataca'leikkasi, katkaisir gl!a- '^+-C a1 qa-aaa ro uq-ua lstul lstu' gic ad u{j-ua '; a" aa 'cood (s), 'u'cud (E) 0n edelleen huomattava, ettd kaikkialla katkon alueella pyrit?i?in kuitenkin sanomaan il-qur"aan tkoraani', kunnioituksesta pyhii5 kirjaa kohtaan, ja samaten Egyptissii aina 'Kairo'. il-qaahira Irakissa taas, eritoten Baghdadissa' jonka murre on tosin beduinisoitunut mutta ei puhtaasti beduiininen, 9:n rinnalla esiinlyy e, erityisesti kirjakielestd lanatuissa sanoissa.

28 27 Tlillaisia ovat esim.: il-ciraaq 'Irak' qaadi 'kadi, tuomari' qit)na 'arvo' quulzgge 'laatikkot qalanas 'ampui' haqiiqa 'totuus' saayiq 'ajuri' hallaaq 'parturi' tariiq 'tie' qalarn 'kyns' qara 'h?in luki' saditq 'ystdv6' faqitr, 'k6yhii' ctaqi qa 'minuutti ' JiiljellS on erziith konsonantteja, joilla on vastaavuuksia Euroonen eri lielissii: 5 tarkoittaa samaa kuin englannin sh, saksan sch: miei rhiin kziveli', 'imei 'kavele, mene tiehesi' saal nan nakr', DLsuuJ' nan nak.ee Eahr 'kuukausi', talat-tiehur rkolme kuukauttar EikL, EakL tlaji'; b-hae-eikl ttelte laillar sugl, slgel ryo niemie 'aprikoosit' Eaatir 'caitava' z tarkoittaa saksan soinnillista s-55nnettd. sanassa Sonne, englannin z sanassa zeal (ei siis ts!). Esirnerkkejli: zaltuun (L), zeetuuyl (S, E), zatuun (P) '6ljypuu, oliivic' nlzil zan,ac zbuun zicil rh?in laskeuttil, byinzal (L), bydnzel (s) then laskeutuu' rhan kylvi', byizrac rh5n kylviiii,, zarc tsiemen' 'asiakas I thsn suuttr.ri t, zaclaan tpahantuulinen, vihainen, zldale vo I zgidr, 'pieni' Looz 'mantelit t zahra tkukkat, zhuur, tkukatt Erilaisia edustuksia murleissa on muillakin interdentaaleilla eli dentaalifrikatiiveilla kuin edellii mair.i.t:utla d/d -?iiinreell?i. Klassisessa arabiassa ja useissa vanhakantaisissa, erityisesti beduiinimurteissa, on olemassa mycis.t, joka vaslaa englannin th-d5nnett2i sanassa thing, ja 4, joka vastaa englannin th-zi5nnetta sanassa the. Egyptin ja syyrian-libanonin kaupunkimurteissa ne ova! muuttuneet siten, ette r:st5 tulee tavallinen t ja d:st'd d, joskin vanhat SSnteet el5vet vielii esim. Palestiinan fellahien ja Libanonin druusien

29 22 murteissa. Mycis nhiden Siinteiden kohdalla kaupunkimurteissa esiintyy substiluutioita: kirjakielesr?i lainatuissa sanoissa t' esiintyy sznd ia d z:nd.. E s irnerkke j ii : a) t > t, normaali kehitys: Klass. I talaata 'kolme' tlaata tamaanlya rkahdeksanr tmctnya baqoil 'painava' ttgit,l lald 'lumi, j iid' lald mitl 'kuten' mitil katiir 'paljon' ktit'r bacatct tllihetti ' bac at b) _>,rt subscituutio: tcrlo.ra tvallankumous' taujra matalan'esimerkiksi' matalan hadi")! 'kertomus, puher had"jit haadlta 'tapaus, onnet- haadita tomuus t aatiiqa 'asiakirja' uatiiqa taan'iya 'sekunti t tctanya c) 4, d, normaali kehitys: diraac 'kyynlirii ' dfuaac daqan tparta' digan dabaha I teurasti' dibah 4i'b 'susi' dilb kadaba rvalehteli' kidab dahab 'kul!a' dihab 'alada'ottii 'aba! d) 4,,, substituutio: tadkt v'a 'lippu, passi' tadkay:a tadakkara 'muisti' iddakkat' madhab 'oppisuunta' maqhab Ladiid'hyvdnmakuinen' LaQiiQ 'ido'jot' 'id" SLP tlaate tmaane L LLL TA.La2 nt,tal ktit z' "c DA A1t satura masalan foadils haadse -).;...lj sanae avdaaan dabais dllb kaca.b dahab 'ahad tazk-ara itzakkar mazhab Laziiz 'iza E talacfta tatnanact +n7 n (mitl ) kitt,t r saura nasalan hadit's hadsa,,,.q4 sdnaa d'traac dan daba!,7iib kadab ddhab bod tazkdt:a itzakkay' mazhab Lazttiz 'iza Myiis klassisen arabian j (kufen englannin j nimessb James) on murleissa edustettuna eri tavoin. Se vastaa muiden seemil?iisten kielten g:ta, mutea palaea-

30 L) lisoitui arabiassa ( beduiinimurteissa Ei, di, dz). naki:ssa se on palatalisoitunur dentaalispirantti dej, sen sijaan Etelii-syyriassa (kuten Damaskoksessa), Libanonissa, Palestiinassa ja yleensii pohjois-afrikassa E (kuten ranskan j sanassa jour). Kairossa ja Pohjois-Egypcissli se on palautunul g:ksi, ja g edustaa siel15 myds vanhempien lainasanojen di-ziiinnettzi kuten turkkilaisessa suffiksissa -ci: carabagi 'vaununajaja', 'ahaagi rkahvilanpiteje'. sen sijaan Ecela-EgypEi" sacidilaisissa murteissa vallitsee beduiinicyyppinen Hhnt-Iminen ri tai a.': tjono / 'kameiit. Esimerkkeji: ijanctl daa jacmtt jattr' jzdda.n 'kameli' rhan tulit 'moskeija' 'naapuri' 'kovasti' SLP i:,ctnal 'iia, P 'aia \aatne' Zaar iidtj.an.y C r.j] nan palasl f'to dild nt;1ctii daro.jci iajarct 'nahka, iho' thdn onniseuit raste' tptrn' KLass. zcruj tpuoli-so' tapahtunul metateesi, i:ild naiah darctee EaZrtra, sa.e,ara kuuluu Irakissa zooj, SW samoin sanassa teauuaz, E Klass. u:rsjh 'kasvot' kuuluu I aiih, SLp yleensd L D,:,' Lar klassrl llsenmrn )t"t. E gamal ga gaamt c gaar giddan..c glld -.-.i daragc Eagarct iooz, E goozi Lessi, on siis irga lu re 'mennh naimisiint. assimilaatiolla uuee, aiee, BeduiinimurteilLe ja rnuutamille niistd vaikutteita saaneille rnurteille (kuten PaLestiinan fellahien) on edelleen ominaista, ett2i k palatalisoituu i- 2i?inteeksi (t5, kucen eng1. church lms.) varsinkin etisen aln ia l:n edessd. Esimerkkeiii: Irak a) L kofra o a1 -' 'sinun (t.).'l L I KarKkr' actl lran sor' Lalosi' SLPE kalb beetik kull, kill 'q.kal Kielen opiskel ijan on hyvzi LierHd, ella rele eenramysrr ei kannala markia, silld esim. irakilaiset, joiden arkikieleen se kuuluu, pitaval sitd vulgzizirinb ja pyrkivdr velttemean sita vahankin sivistvneemmin ouhuessaan.

31 L+ Lopuksi on mainittava pari eri murteissa esiinty'vzili marginaalisca konsonant- EiFoneemia. SLP-murLeissa esiintyy usein I ainasanoissa,, joka ei alun peri n 'tulli', kuulu kielen konsonanttisysteemiir i Jumruk gulle, gt:lle 'ku:ula', tpistin" stgaarotsavuke,, singl gatsaan ttarjoilijat, gtdoon tauton ohjauspyijrdr, gr,aafe'kravatti'. ToisaaLta Egyptisszi esiintyy marginaalisena foneernina.i, sen j2ilkeen kun entinen 'takk; ' ja i:.'.'b 'hamer (ranskan jupe) ' d>, / si palautui g:ksi, esim. sanassa Eaketta 2. Vokaalit ja tavurakenne Sen Lisdksi mitii yllli on mainittu kolmesta vokaalifoneemisea (a, t,, u) ja niiden realisaatioista, on viel5 kdsiteltdva tavujen rakenneeta eri murteissa ja er?iitd vokaalijiirjestelmhn kehitysrendenssejs. Klassinen arabia oli verraten vokaalirikasta kielrs. TbmH merkitsee tavurakenleen Eermein, ettli siina o1i vain KV (konsonantti-vokaali) ja KVK (konsonaneti-vokaali-konsonantti) tavuja. Ei siis ollut sananalkuisia -tyyppisii konsonanttiryhmi5, jotka ovar tyypillisis esim. indoeurooppalaisille kielille, ja sanan sisdsshkin voi olla per5kkziin vain kaksi konsonanttia' Pitkat vokaalit ovat mahdollisia vain avoimissa tavuissa, joskin tdstd sddnnc;ste on poikkeuksia erdssss muoloryhmassl, nim. K, KrKr-Lyyppisten verbien partisiipeissa: jne. tpakeneva' faarrun Useimmille nykyarabialaisille murteille taas on ominaista usein laajalle uloleuva lyhyiden vokaal ien kato. trityisesti lyhyer.' ja hdvisvht helposti painottomisra tavuista, ja tarkeeta on, ette kaikki klassisen arabian lyhyet sananloppuiset vokaalit ovat hhvinneet- Esim.: Klass. ISLPE katctba 'hdn kirjoitti' kitab k-atab kttto.b ktab katoba.t - 't - (f. ) ktabit kat(a)bet kcttalbit katbat fat:t.i'1at 'l'rdn (f. ) ilahlui' frahit flrht't iirhit farhat k't tactb(un) 'kirja' ktaab ktartb kitadb ktaab yaktubuuna'he kirjoitta- y'lkitbuun byikatbu blul:ktibu kc-yktbl va! t EdelLiset esimerkit jo antavat kuvan siitd, miten tavurakenne ja lyhyiden vokaalien kato toimivat eri murteissa. Egyptin murle on sikiili lshinnl klassisea arabiaa, ette siinli eivbt ole mahdollisia sananalkuiser kahden konsonantin ryhmlit eivdtkii sanansisdiset kolmen konsonantin ryhmat. Sen sijaan tdllaiset ovat mahdollisia useissa muissa, mm. SLP ja Irakin murteissa.

32 25 Toisaalta viimemainituissa usein kevennetadn tzillaisia ryhmia sananalkuiselia tai sanansisdisessd. kolmen konsonantin ryhrnlissii kahden ensimmdisen konsonantin vbliin tulevalla apuvokaalilla; Klass, kabtit:(un) 'suuri' Aaktubuuna'he kirjoittavat' SLP E ikbitr ak"biir kibi.ir gikitbuun bgtkatbu bi.ytktibu Toisaal La myos Egyptin mureeessa sanan k'tbiir. ensinrndinen vokaali voi jii5dii pois, jos edel linen sana pblittyy vokaaliin: da kbii.t rtdmd on suuri', ci.lba kbiira I iso laat-ikkor. Toinen perusero Egyptin ja rslp-murteiden viilillh on se, etta Egyptin murteessa ei kevenneta sananloppuisia kahden konsonantin ryhmib, jotka syntyvdc klassisten loppuvokaalien hdvittyd: kalb 'koi,ra,, bznt 'tytt6,, r4asr, regyptit. Vain silloin kun seuraava sana alkaa konsonantilla, siis useirmniten juuri Lauseen sisdll2i, t2illainen sana saa jlilkeensd epdmdlir2iisen apuvokaalin, joka siis syntyneessh kolmen konsonantin ryhmiissb sijoittuu kahden viimeisen konsonantin v5liin: kalb-a-kbiir, 'iso koira', b.tnt-a-sugaaudra 'pieni tyttdt; samoin kahdennetun konsonantin jdlkeen: kull-a-haoga rkaikkea'. sen sijaan rslp-murteissa tulee varsinkin tietynlaisiin sananloppuisiin konsonanttiryhmiin apuvokaali po. konsonantlien viiliin: kalab,koirar, binat' tyttdt, talae'lumi', bubaz, leipli' jne. Jos seuraava sana alkaa konsonantilla, jonka jiilkeen on pysyvd vokaali, apuvokaali on tarpeen kolmen konsonantin ryhm?in valttetniseksi, esim. al-binat-haacli,tdmd tytt6' (E.iL_ bint-a-di), sen sijaan kalb-a-kbiir '.so koirat, kuren E, murra a on resse seuraavaan sanaan krruluva apuvokaali, Sananloppuinen kahclennettu konsonantti ei tealta tarvirse apuvokaalia: kull/kill Ell 'kaikkea'. Mitd nimenomaan tulee kahden sanan vrilill2i syntl'viin konsonanttikasautumiin, ni-in koko tdmlin ilmioryhmlin perussddntdnb on seuraava: Egyptin murre valttee ehdottomasti - muut murteer mielellii?in - historiallisista syistzi johtuvia kolmen konsonantin ryhmih. Kun ne kevennetddn, syntyy useimmissa murteissa kuvio KVKK, mutta Egyptin murteessa kuvio KKVK. Kolme lyhytta vokaalia (a, i,,) kasirrevd jbrjestelmd pyrkii pelkisrymaen kahden lyhyen vokaalin (a, i/u) jhrjestelmbksi useissa murteissa (osaksi rrakin ja Palestiinan, iokseenkin tbydellisesti Syyrian ja Libanonin murteissa). sen sijaan Pohjois-.{frikan murteissa, ioissa lyhyiden vokaalien kato muutenkin on mennyt pisimmzille, d ja z lankeavat yhteen (a esiintyy vain laryngaalien yhteydessr), mutta r.i. siiilyy erilrribn. Ndin esim.: