Saamelaiset ja saamelaiskäräjät

Marraskuu 2022

Saamelaisia koskevan lainsäädännön asioista käydään hallituksessa niin kiivasta vääntöä, että jopa hallituksen kaatuminen on mahdollista. 

Mistä asiasta saamelaiskäräjien lainsäädännössä on kyse?

Koko saamelaisväestön määrä

Oikeusministeriö määrittelee saamelaisten määrät eri maissa näin:

"-Saamelaisia on Suomessa tällä hetkellä noin 8. 000. Heistä vajaa puolet asuu saamelaisten kotiseutualueella Ylä-Lapissa. 
-Norjassa asuvien saamelaisten määräksi arvioidaan noin 50. 000 - 65. 000. 
-Ruotsissa saamelaisia on noin 20. 000. 
-Venäjällä asuu noin 2. 000 saamelaista."

Neljän valtion alueelle levittäytyvän saamelaisväestön määrä on siis noin 80.000 henkeä, ja saamelaisista 10%, eli noin 8.000 asuu Suomessa.

Saamelaiset Ylä-Lapin alueella

Saamelaisten koiseutualueella vain Utsjoen kunnassa enemmistö väestöstä on saamelaisia. Saamelaisten ja suomalaisten kesken väestö eri kunnissa jakautuu näin.

Koko Lapin läänissä on 184.000 asukasta, heistä saamelaisia on 10.087 henkilöä. Saamelaisisten kotiseutualueella saamelaisista asui 3406 (38%) ja muualla Suomessa 6681 (62%). Vuoden 2019 saamelaiskäräjien vaalissa 5.468 saamelaista oli äänioikeutettuja.

Saamelaisten lappilaisella kotiseutualueella asuvista 3406 henkilöstä vain 1459 henkilöä ilmoittaa äidinkielekseen saamen. Loput ovat pääosin suomenkielisiä ja jonkin verran ruotsinkielisiä.

Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat.

Saamelaiskäräjiin kuuluu 21 jäsentä. Heidät valitaan 4 vuodeksi kerrallaan Suomen eduskuntavaalien kanssa samaan aikaan järjestettävillä saamelaiskäräjävaaleilla,

Taustalla kiistassa on myös raha. Kuka pääsee saamelaiskäräjille päättämään Valtion myöntämien avustusrahojen käytöstä. Valtio myönsi vuodelle 2021 saamelaiskäräjille 6,5 miljoonan euron valtionavustuksen. 

Tämä määräraha käytetään 90%:sti vain saamelaisten kotiseutualueella asuvien 3.406 asukkaan elinkeinojen, kulttuurin,ja terveydenhuollon jne. kohentamiseen. Yhtä saamelaista kohden tämä tekee näin laskien  1.900 € vuodessa. 

Saamelaiset saavat oman kotikuntansa Inarin, Utsjoen, Enontekiön ja Sodankylän normaalit sosiaaliedut hyväkseen, kuten kuntien muutkin asukkaat. Vuonna 2021 Valtionosuuksia jaettiin Suomen kuntien asukkaille keskimäärin 1.820 €/asukas. Lapin alueen neljälle saamelaiskunnalle valtionosuuksia jaettiin noin kaksin- tai kolminkertainen määrä asukasta kohden.

Saamelaiskäräjien päätöksellä jaettava 6,5 miljoonan euron määräraha kanavoidaan kunnan koulutus-, terveydenhoito-, kulttuuri- ym. toimintojen kautta. Saamelaiskäräjät päättää rahan jaosta, mutta sillä itsellään ei ole resursseja toimeenpanoon. Kuntien organisaatiot ja henkilöstö hoitavat saamelaiskäräjien määrittelemien, saamelaisia koskevien asioiden toimeenpanon. 

Äänioikeuden saamisen ehdot saamelaiskäräjien vaaleissa

Suomen, Ruotsin ja Norjan lainsäädännöt ovat hyvin samanlaisia sen suhteen, kuinka määritellään kuka on saamelainen.

Suomessa saamelaiskäräjiä koskevassa Suomen lainsäädännössä saamelaisella tarkoitetaan: 

1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai
2) että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka
3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

Ruotsissa Sametinget vastaa saamelaiskäräjiä. Ruotsin lainsäädännössä saamelaisella tarkoitetaan: 

1) sellainen, jolla on tai on ollut saamen kieli kotikielenä
2. sellainen, jonka jollakin hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on tai on ollut saamen kieli kotikieleä 
3) jonka vanhempi on tai on ollut saamelaiskäräjien äänestäjäluettelossa.

Norjassa Sametinget vastaa saamelaiskäräjiä. Norjan lainsäädännössä saamelaisella tarkoitetaan: 

1) sellainen jolla on saame kotikielenä tai
2) jolla on vanhempi, isovanhempi tai isoisovanhempi, jonka kotikieli on saame, tai
3) on saamelaiskäräjien vaaliluettelossa olevan tai olleen henkilön lapsi, tai joka voi väittää olevansa saamelaiskäräjien vaaliluettelossa.

Kiista koskee sitä, kuka katsotaan oikeaksi saamelaiseksi

Kolmen Pohjoismaan saamelaiskäräjiä koskevat lakitekstit ovat hyvin samansisältöisiä. Kuitenkin vain Suomi sai v. 2019 YK:n Ihmisoikeuskomitealta moitteet saamelaisten oikeuksien loukkaamisesta.  

Lapin alueella on ollut 1700-luvulta lähtien historiallisia veronkantokirjoja ja vuodesta 1860 lähtien kaikki asukkaat luetteloivia henkikirjoja. Näihin rekistereihin asukkaat luetteloitiin kuuluvaksi joko metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaisiin. Näihin asiakirjoihin saamelaisiksi merkityt ja heidän jälkeläisensä katsotaan kuuluviksi saamelaisiin, ja he saavat nykyisen saamelaiskäräjälain mukaan äänestää saamelaiskäräjillä. 

Saamelaiskäräjen 21 jäsenestä noin 70% enemmistö kannattaa lain muuttamista niin, että näitä historiallisia asiakirjoja ei enää hyväksytä saamelaisuuden määrittelemiseen. He haluavat sttä asia sidottaisiin enemmän saamen kielen osaamiseen ja puhumiseen. Saamelaiskäräjien 30% suuruinen vähemmistö haluaisi pitää saamelaisuuden määritelmän ja lain ennallaan. 

Saamelaisten suunnalta on esitetty kärkevää kritiikkiä Suomea ja suomenkielistä väestöä kohtaan, että on heidän syytään, että saamelaisten vähemmistöoikeudet eivät heidän mielestään toteudu, ja YK:n moittiva päätös tuli.. Kuitenkin saamelaisväestö itse on ollut eripuraista asian suhteen, eikä sieltä osata antaa ehdotusta tai ratkaisua, joka tyydyttäisi koko saamelaisväestöä.

Hallituksen 4 puoluetta kannattaa uutta lakiehdotusta, Keskusta vastustaa

Sanna Marinin hallituksen neljä puoluetta kannattavat uutta saamelaiskäräjiä koskevaa lakiehdotusta. Lakiehdotuksessa laki muutettaisiin saamelaiskäräjien enemmistön haluamaan muotoon, ja supistettaisiin niiden ihmisten määrää, jotka voivat äänestää saamelaiskäräjillä.

Oman lappilaisen kannattajakuntansa vaatimuksesta Keskusta haluaisi, että saamelaismääritelmä pysyisi ennallaan. Keskustassa asiaa perustellaan sillä, että vähemmistöjä suojeleva saamelaiskärjälain tulee koskea kaikkia ja se vähemmistölakina kattaa koko 8000...10.000 hengen saamelaisväestön, ei vain pientä osaa siitä.

YK:n antaman langettavan tuomion jälkeen saamelaiskäräjälakia lienee kuitenkin pakko muuttaa, ainakin jollakin tavalla.