Saksa säännöstelee kaasunkulutustaan ja laatii hätäsuunnitelmia, jotta asunnot pysyvät lämpiminä ja paha energiakriisi vältetään ensi talvena.
Vuokrayhtiöt vähentävät lämmitystä, kaupungit himmentävät katuvaloja tai sulkevat lämminvesihanoja kouluissa sähkölaskujen pienentämiseksi ja varaliittokansleri kertoo lyhentäneensä suihkujaan.
Saksa on pahassa pulassa kaasun ja öljyn hinnan noustessa. Hallituskin myöntää, että maa on nojannut energiassa liiaksi kaasuun, ja etenkin venäläiseen kaasuun, menneinä vuosina.
Kun Saksa on lisäksi ajanut ydinvoimansa alas, se joutuu lisäämään taas kivihiilen käyttöä. Hiili on selvästi halvempaa kuin kaasu, mutta tuottaa kaksi kertaa enemmän päästöjä.
Alkuviikosta liittokansleri Olaf Scholz kutsui koolle kriisipalaverin, jossa oli edustettuina eri yhteiskunnallisia intressiryhmiä ammattijärjestöistä työnantajiin. Tarkoitus on saada laaja konsensus tarvittavista toimista.
– Meidän täytyy varautua siihen, että tilanne ei muutu ihan lähitulevaisuudessa. Toisin sanoen edessämme on historiallinen haaste, Scholz sanoi tapaamisen jälkeen.
Saksan kauppatase rojahti toukokuussa pakkaselle ensimmäistä kertaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen.
Jo pari vuosikymmentä Saksa on onnistunut kirjaamaan keskimäärin yli kymmenen miljardin euron ulkomaankaupan ylijäämän kuukaudessa. Edes koronapandemiassa vaihtotase ei lipsahtanut miinukselle.
Nyt sukellus johtuu esimerkiksi siitä, että Venäjältä Saksaan tuotavan energian hinta on noussut samalla, kun vienti Venäjälle on loppunut. Saksaa uhkaa nyt taantuma.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen arvioi perjantaina Ylen haastattelussa, että kaasun saatavuusongelmat Saksassa voivat pahimmillaan poikia ketjureaktion. Saksa on Suomen merkittävin kauppakumppani.
Ketjureaktion estämiseksi saatetaan tarvita vielä yhteisiä toimia myös EU:n tasolla.
Mikä on Saksan ongelma?
Historiallisen vaikeaan tilanteeseen on syynä energiakriisi ja sen myötä kiihtyvä inflaatio eli kuluttajahintojen nousu.
Venäjä on vähentänyt merkittävästi kaasutoimituksiaan Saksaan kesäkuun puolivälistä lähtien. Saksan suurin kaasuyhtiö, Suomen valtionyhtiö Fortumin omistama Uniper on saanut Gazpromilta vain vajaat puolet sovituista kaasutoimituksista.
Kaasukriisin seurauksena Saksan hallitus linjasi juhannuksena, että maassa vallitsee virallisesti kaasupula. Kaasuntuonnin varautumissuunnitelmassa siirryttiin samalla jo toiselle tasolle kolmiportaisella varautumisasteikolla.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenkin varoitti tällä viikolla, että Euroopassa pitää varautua kaiken venäläisen kaasuntulon loppumiseen lähiaikoina. Se iskee pahiten juuri Saksaan.
"Ongelma ei ole vain Saksa"
Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan johtajan Timo Vuoren mielestä Suomessakin on syytä huolestua, jos Saksan taloudessa ja viennissä menee huonosti.
– Me kärsimme Suomessa ja Saksassa samoista ongelmista. Eli olemme aika nopeasti samoissa ongelmissa kuin Saksa myös Suomessa, Vuori sanoo.
Suomi vie Saksaan etupäässä välituotteita ja tuotannontekijöitä, joista Saksa jalostaa vientituotteita.
Suomen Pankin rahapolitiikan asiantuntijan Lauri Vilmin mielestä talousriskit ovat kasvaneet kaikkialla euroalueella eivätkä vain Saksassa.
– Saksan kaasuriippuvuudesta voi olla huolissaan. Ylipäänsä energiamarkkinat ja kaasun saatavuus on tällä hetkellä suurin talouden riski euroalueella, Vilmi arvioi.
Työttömyys voi lähteä nousuun Suomessa syksyllä.
– Tai työttömyyden lasku, joka on jatkunut, voi pysähtyä, hän muotoilee.
Syksyn aikana voidaan nähdä negatiivisia kasvulukuja eli talouden hidastumista.
– Talousnäkymät ovat heikentyneet selvästi, ja siinä mielessä on syytä varautua heikompaan tulevaisuuteen, Vilmi sanoo.
EK:n Timo Vuori ei usko suoranaiseen lamaan, jossa talous supistuu voimakkaasti pitkään.
– Ajat eivät ole helpot, mutta en tässä lähde nyt vielä lamaa maalaamaan. Kaupan ja viennin näkökulmasta pitää vain jaksaa koettaa saada uusia markkinoita, ja toisaalta pitää vanhoistakin markkinoista kiinni, eikä jäädä murehtimaan tuleeko sitä lamaa vai ei, Vuori sanoo.
Suomalaisilla tuplariski Saksassa
Suomen talous on sidoksissa Saksaan viennin kautta, mutta veronmaksajilla on suora intressi myös valtionyhtiö Fortumin tytäryhtiössä Uniperissa. Uniperista on tullut Venäjän hyökkäyssodassa kriisiyhtiö.
Tosin Uniper rakensi jo ennen Ukrainan sotaa tuotantonsa pitkälti fossiiliselle energialle, josta Eurooppa hankkiutuu nyt eroon ilmastonmuutoksen vuoksi.
Jos ja kun venäläisen kaasun toimituksia katkeaa jatkossa lisää, uhattuna on koko Uniperin tulevaisuus. Fortumin kanta on ollut, että tilanteeseen tarvitaan kansallinen ratkaisu Saksassa. Sillä varmistettaisiin energiamarkkinoiden toiminta.
Juuri perjantaina Fortum esittikin Saksalle, että pelastaakseen Uniperin valtio ottaisi haltuunsa energiajärjestelmälleen olennaiset osat yhtiöstä.
Lue lisää:
Täältä voit katsoa Tytti Tuppuraisen haastattelun Yle Aamussa perjantaina
Saksa suunnittelee pelastuspakettia Fortumin omistamalle, suurissa vaikeuksissa olevalle Uniperille
Voit keskustella aiheesta sunnuntai-iltaan klo 23:een asti.