Venäjän ilmatilan sulku helmikuussa iski kovasti Finnairiin, joka on rakentanut pitkään Aasian-strategiaansa Venäjän yli tapahtuville lennoille.

Lentoliikenteen asiantuntija Jorma Mäntysen mukaan Finnairin Aasian-strategialta on pudonnut pohja Venäjän suljettua ilmatilansa.

– Aasian-strategia on ollut Finnairille merkittävä tulonlähde. Venäjän ilmatilan sulkeutumisesta huolimatta Aasiaan lennetään jonkin verran, mutta ei se Aasian strategiaa täysin kompensoi, Mäntynen toteaa.

Finnair lentää Japaniin edelleen, mutta pohjoisnavan ylittävä reitti pidentää Mäntysen mukaan matkaa huomattavasti.

– Pidentynyttä lentoa kompensoidaan lisäämällä tuottoisan rahdin osuutta ja vähentämällä matkustajamäärää. Osa koneista lentää nyt Intiaan, jonka talous on kasvussa. Finnair joutuu nyt luomaan uudenlaista strategiaa, Mäntynen sanoo.

Etua rahdista

Professori Mäntynen toimii Destian strategiset liikennejärjestelmät -osaamisalueen johtajana.

– Finnair lentää Kiinaan nyt eteläistä reittiä Baltian ja Puolan kautta. Se pidentää matkaa, Mäntynen kertoo.

Finnair joutuu hakemaan uutta strategiaa. Sirri Rimppi

Finnair ei ole Mäntysen mukaan aiemmin satsannut erityisen paljon lännen suuntaan oleville reiteille, mutta nyt useita yhteyksiä on avattu Amerikkaan. Myös Ruotsista on tarjolla lentoja.

Lentomatkustaminen on palautunut Finnairin mukaan hyvää vauhtia ja tavoittelee pandemiaa edeltävää aikaa. Rahtiliikenne on kasvanut voimakkaasti.

– Rahtiliikenteestä tuli kilpailuetu jo korona-aikana ja Finnair käyttää sitä, Mäntynen sanoo.

Polttoaine rasittaa

Finnairin mukaan polttoaineen hinnan voimakas nousu tuo oman haasteensa Ukrainan sodan seurauksena. Lentopetrolin hinta on lentoyhtiön mukaan noin kaksinkertaistunut vuoden alusta.

– Polttoaine on herkkä laji lentoyhtiöille. Lipun hinnat ovat matalia. Patoutunut matkustustilanne hieman pelastaa tilannetta, Mäntynen kertoo.

Polttoaineen hinnan voimakas nousu aiheuttaa Finnairin Iltalehdelle toimittamien tietojen mukaan nousupainetta lentolippujen hintoihin. Finnairin mukaan hinnat ovatkin jo hieman nousseet. Kokonaan polttoaineen hinnan nousua on vaikea sisällyttää lippujen hintaan.

– Koronan jälkeen monia asia on toisin. Vapaa-ajan matkailu toipuu nopeasti, mutta osa yritysmatkailusta korvautuu etäyhteyksin. Lentomatkailu on herkkää ihmisen ja luonnon aiheuttamille kriiseille, joita voi aiheutua milloin tahansa ja missä tahansa, Mäntynen arvioi.

Uusia reittejä

Finnair kertoo suunnanneensa verkostoaan enemmän länteen ja Etelä-Aasiaan, jossa Venäjän ilmatilan kiertämisen vaikutus on pienempi reittien luonnollisen reitityksen vuoksi. Uusia reittejä ovat Seattle ja Dallas sekä elokuussa avattava Mumbai.

– Nyt on avattu uusia Amerikan yhteyksiä. Finnair on myös Tukholmasta alkanut operoimaan Aasian lentoja. Siinä mennään hakemaan kasvua Ruotsin markkinoilta. Uudet yhteydet Yhdysvaltoihin ei ole helppo bisnes, Atlantin yllä on paljon tarjontaa, Mäntynen sanoo.

Hänen mukaansa Finnair vähentää joitakin Aasian lentojen jatkoyhteyksiä Eurooppaan, mutta toisaalta avaa uusia kohteita. Eurooppa on erittäin ankarasti kilpailtua aluetta. Tulevaisuudessa Euroopan lennot tulevat Mäntysen arvion mukaan siirtymään niin sanotuille halpalentoyhtiölle.

Mäntynen ei näe, että Finnair tarvitsee nyt valtiolta rahallista lisätukea.

– Finnairia ja muita eurooppalaisia lentoyhtiöitä on tuettu korona-aika yhteensä muutamilla kymmenillä miljardeilla euroilla. Vapaa-ajan liikenne on lähtenyt nopeaan kasvuun eli korona-ajan matkustamispatoutumat ovat purkautuneet. Kriisituelle ei ole akuuttia tarvetta, Mäntynen toteaa.

Lentoliikenteen negatiivisena ilmiönä lentoyhtiön kannalta Mäntynen pitää yritysmatkustamista, joka on vähentynyt korona-aikana.

–Yritykset vähentävät bisnesmatkustamista säästösyistä. Bisnesmatkat ovat olleet tuottoisia lentoyhtiöille. Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat arvioineet matkustamisen vähentyvän 20-40 prosenttia, Mäntynen kertoo.

Suuri isku

Mäntysen mielestä Venäjän ilmatilan sulkeminen on Finnairille korona-ajan matkustajakadon jälkeen uusi suuri isku, mutta yhtiö ei ole siinä jamassa yksin.

– Se koskettaa myös muita yhtiöitä kuin Finnairia, joka on kuitenkin suurimpien iskujen joukossa, Mäntynen sanoo.

Hän katsoo, että Helsinki-Vantaan lentoaseman haasteena tulee olemaan Lähi-idän lentoyhtiöt ja lentoasemat.

– Ukrainan kriisin pitkittyessä ja Venäjän ylilentokiellon jatkuessa eteläiset lentoreitit ehtivät vakiintua ja tässä tilanteessa Finnairin strategia täytyy luoda aikalailla uusiksi, Mäntynen tuumii.

Finnairin omistuksesta ja kuulumisesta johonkin suurempaan kokonaisuuteen on spekuloitu pitkään. Yhdysvalloissa lentoyhtiöiden keskittyminen on pidemmällä kuin Euroopassa.

– Euroopassakin tulee vielä tapahtumaan lentoyhtiöiden yhdistymistä. Siinä ei olisi mitään ihmeellistä, että Finnairkin olisi osana jotain suurempaa lentoyhtiötä. Finnairin brändi säilyy silloinkin sinivalkoisena, Mäntynen arvioi.