Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Koko oppilaitosyhteisöä tukeva ehkäisevä yhteisöllinen työ on opiskeluhuollon ensisijainen toteuttamismuoto. Hyvinvoiva opiskeluyhteisö sekä terveellinen ja turvallinen opiskeluympäristö ovat oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edellytyksiä.

Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden

  • oppimista
  • terveyttä ja hyvinvointia
  • vuorovaikutusta
  • osallisuutta
  • ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta
  • esteettömyyttä.

Työ kohdentuu koko opiskeluyhteisöön

Hyvinvointia edistävä yhteisöllinen opiskeluhuolto kohdistuu koko opiskeluyhteisöön, mutta työtä voidaan myös kohdentaa tietyille luokka-asteille tai ryhmille, esimerkiksi koulun aloittamis- tai päätösvaiheeseen tai tunnistetun ryhmään liittyvän ongelman perusteella.

Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö koostuu muun muassa seuraavista asioista:

  • vuorovaikutustaitojen ja mielenterveyden edistäminen
  • kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisy
  • opintojen etenemien edistäminen
  • koulutyön ja opintojen järjestäminen hyvinvointia tukevasti
  • opiskelijoiden osallisuuden vahvistaminen
  • terveyttä ja hyvinvointia edistävien elintapojen tukeminen
  • ympäristön terveellisyys ja turvallisuus
  • yhteistoiminta oppilaitoksen ulkopuolelle
  • huoltajien osallisuuden vahvistaminen

 Kaaviokuva sivulla kerrotuista yhteisölliseen opiskeluhuoltoon muun muassa kuuluvista asioista.

Yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön sisältöalueita.

Kaikki osallistuvat yhteisölliseen työhön

Jokaisella oppilaitoksessa työskentelevällä on velvollisuus edistää oppilaiden, opiskelijoiden ja koko koulu- ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä huoltajien kanssa. Ensisijainen vastuu yhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla, erityisesti rehtorilla ja opettajilla.

Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät näkökohdat otetaan huomioon kaikessa arjen toiminnassa: opetuksen sisällöissä, menetelmissä ja käytännön järjestelyissä sekä muussa toiminnassa kuten välitunneilla ja ruokailutilanteissa.

Opiskeluhuoltopalvelujen työntekijät eli psykologit, kuraattorit, terveydenhoitajat ja lääkärit osallistuvat yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöhön. Tämä tehtävä huomioidaan henkilöstövoimavarojen ja työajan suunnittelussa sekä opiskeluhuoltosuunnitelman laadinnassa.

Myös muut oppilaitoksessa työskentelevät työntekijät kuten talonmies/kouluisäntä ja ruokailu- tai siivouspalvelujen henkilöstö osallistuvat yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen oppilaitoksessa.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen on oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän keskeinen tehtävä. Ryhmä vastaa myös opiskeluhuollon kokonaisuuden suunnittelusta, kehittämisestä ja arvioinnista koulussa ja oppilaitoksessa.

Opiskeluhuoltoryhmä

Opiskeluhuoltosuunnitelma ohjaa opiskeluhuoltotyötä

Opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan ja päivitetään yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskeluhuoltopalvelujen, oppilaiden tai opiskelijoiden ja huoltajien sekä tarvittavien ulkopuolisten tahojen kanssa.

Tieto yhteisön hyvinvoinnista ja ympäristön tilasta ohjaa yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä. Tietoa saadaan esimerkiksi Kouluterveyskyselystä, laajoista terveystarkastuksista sekä kolmen vuoden välein tehtävistä yhteisön hyvinvoinnin sekä ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksista.

Tässä osiossa

Lisätietoa

Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 67/2013), (Finlex)

Hietanen-Peltola, Marke; Laitinen, Kristiina; Autio, Eva; Palmqvist, Riia (2018), Yhteisestä työstä hyvinvointia – opiskeluhuoltoryhmä perusopetuksessa, Ohjaus 9/2018, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Myyntijulkaisu THL kirjakauppa.

Hietanen-Peltola, Marke; Laitinen, Kristiina; Järvinen, Jouni; Fagerlund-Jalokinos, Susanna (2019), Toisella asteella toimien – opas oppilaitoksen opiskeluhuoltoryhmälle, Ohjaus 10/2019, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Myyntijulkaisu THL kirjakauppa.

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 (pdf, 2.33 MB),Opetushallitus (2015).

Määräys opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista ja tavoitteista sekä opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta ammatillisessa koulutuksessa OPH-285–2018, Opetushallitus (2018).

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 (Finlex)

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 8 (pdf, 2.35 MB), Opetushallitus (2014).

Perälä M-L, Hietanen-Peltola M, Halme N, Kanste O, Pelkonen M, Huurre T, Pihkala J, Heiliö P-L (2015), Monialainen opiskeluhuolto ja sen johtaminen, Opas 36/2015, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Sosiaali- ja terveysministeriö (2015), Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädäntö – soveltamisohje, Kuntainfo 13a/2015.

Summanen A-M, Rumpu N, Huhtanen M (2018), Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arviointi esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Julkaisut 4:2018.

Wiss K, Hakamäki P, Hietanen-Peltola M, Ikonen J, Palmqvist R, Saaristo V, Ståhl T. (2019), Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa – TEA 2019, Tilastoraportti 12/2019, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Wiss K, Hakamäki P, Hietanen-Peltola M, Ikonen J, Järvinen J, Saaristo V, Saukko N & Ståhl T. (2019), Hyvinvoinnin ja terveyden ja edistäminen ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa, Tutkimuksesta tiiviisti 2019_015, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.