Suomi kiristi ulkomaalaislakia 2016, kun kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisiin otettiin käyttöön toimeentuloedellytys eli tuloraja. Kainuussa asuva irakilainen Hamal tekee nyt kahta työtä, jotta vihdoin saisi perheensä Suomeen. Hän ihmettelee, miksi tuloraja on niin korkea, vaikka suomalainen tuttukin pärjää vähemmällä.
Perheenyhdistämiset ovat kääntyneet laskuun korkeiden tulorajojen vuoksi.
Kansainvälistä suojelua Suomesta saaneet eivät saa enää perhettään helposti luokseen, koska Maahanmuuttovirasto (Migri) antaa yhä enemmän kielteisiä päätöksiä.
Kielteisten päätösten lisääntyminen on suoraa seurausta ulkomaalaislain kiristämisestä. Vuonna 2016 kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisiin otettiin käyttöön toimeentuloedellytys eli tuloraja.
Kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenten oleskelulupahakemuksista hylättiin vuonna 2018 kaikkiaan 30 prosenttia eli noin kolmannes, selviää Migrin tilastoista. Vuonna 2017 hakemuksista hylättiin 23 prosenttia, ja 2016 yhteensä 19,5 prosenttia.
Kielteiset päätökset on suhteutettu kokonaishakemusmäärään ja laskettu prosenttiosuuksina kaikista päätöksistä.
Alkuvuonna 32 prosenttia on ollut kielteisiä päätöksiä
Tänä vuonna tammi-huhtikuussa 32 prosenttia päätöksistä on ollut kielteisiä. Virasto on tehnyt kaikkiaan 691 päätöstä, joista 222 on ollut kielteisiä. Perheenyhdistämispäätöksiä tehtiin vuonna 2015 noin 1 400 kappaletta, ja vuonna 2017 jo lähes 3 000.
Viime vuosina hylättyjen hakemusten määrä on selkeästi lisääntynyt, mutta on huomattava, että 2015 kielteisiä päätöksiä oli myös noin 29 prosenttia.
2015 Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa, mikä on lähes kymmenkertainen määrä normaalivuoteen verrattuna. Perheenyhdistämisten hakemusmäärät pomppasivat ylös vasta 2017, jolloin hakemuksia tuli kaikkiaan 2 700. Tämä johtuu siitä, että suurin osa 2015 saapuneiden turvapaikkapäätöksistä tehtiin 2016. Vuonna 2015 hakemuksia perheenyhdistämisestä tuli vain 770, eli kahdessa vuodessa ne yli kolminkertaistuivat.
– Kielteisten päätösten määrässä on hienoista nousua, mutta dramaattisesti ne eivät ole lisääntyneet, perhesideprosessien tulosaluejohtaja Kaj Swanljung Migristä kommentoi.
Swanljung arvioi, että suurimmassa osassa lisääntyneistä kielteisistä päätöksistä taustalla on se, että kansainvälistä suojelua saaneen toimeentulo perustuu toimeentulotukeen ja muihin etuuksiin, ei siis ansiotuloihin. Suomi kiristi lakiaan juuri tähän kohtaan: perhe ei saa tulla yhteiskunnan elätettäväksi.
"Suomalainen tuttu tienaa 2 300 kuussa ja se riittää perheelle"
Kainuussa asuva irakilainen Hamal tekee tällä hetkellä kahta työtä, mutta ei ole onnistunut saamaan perhettään luokseen. Hamal on saanut Suomesta turvapaikan. Vaimo ja kaksi lasta ovat Irakissa.
Hamal ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään, koska pelkää, että se vaikuttaisi prosesseihin. Haastattelu toteutui maahanmuuttopalveluiden avulla, ja hän puhuu omasta näkökulmastaan.
Hamal tuli Suomeen yksin vuonna 2015. Hän kertoo, että Migri antoi perheenyhdistämisestä kielteisen päätöksen 2016. Hamal valitti siitä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, josta myös tuli kielteinen päätös. Näihin aikoihin Hamal opiskeli.
Insinöörikoulutuksen Irakissa saanut Hamal käy nyt töissä tehtaassa ja pitseriassa ja hänen nettotulonsa ovat jo hyvin lähellä 2 600 euron rajaa. Hän aikoo hakea taas perheenyhdistämistä.
– Suomalainen tuttuni tienaa 2 300 euroa kuussa nettona. Hän on kertonut, että hänellä on vaimo ja kolme lasta, mutta summa riittää elämiseen. Miksi minulla raja on korkeampi?
Lakimuutos 2016
1.7.2016 tuli lakimuutos, jonka mukaan kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäseniltä edellytetään turvattua toimeentuloa.
Toimeentulon täytyy olla turvattu niin, että yhteiskunnan ei tarvitse elättää. Tulojen on oltava sellaiset, että perhe pärjäisi ilman toimeentulotukea. Tiettyjä etuuksia, kuten lapsilisää, ei rinnasteta toimeentulotukeen.
Jos perheessä on esimerkiksi kaksi aikuista ja kaksi alaikäistä lasta, toimeentuloon vaaditaan 2 600 euroa kuukaudessa (1 000 euroa aikuisesta, 700 euroa saman talouden toisesta aikuisesta, 500 euroa alaikäisestä lapsesta, 400 euroa toisesta alaikäisestä).
Käytännössä yksin Suomessa jo olevalla on jäätävä käteen tuloja 2 600 euroa kuussa.
Yksittäisessä tapauksessa voidaan edellytyksestä poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu vaatii. Kynnys on korkea.
3 kuukauden raja
Toimeentuloa ei edellytetä, jos turvapaikan saaneen perheenjäsen jättää hakemuksen 3 kuukauden kuluessa turvapaikkapäätöksestä. Perhe pitää olla jo ennen maahantuloa.