Ajankohtaiskatsaus kuntien talouteen

Taloustorstain 8.10.2020 aiheet ja tallenne

Taloustorstain tallenne on julkaistu 15.10.2020 ja se on katseltavissa osoitteessa:
https://www.kunta.tv/taloustorstai-8-10-2020/

Taloustorstai-lähetyksessä 8.10.2020 käsitellyt asiat

* Ajankohtaiset asiat, Sanna Lehtonen
* Valtion talousarvio 2021 ja kuntatalousohjelma, Minna Punakallio
* Ajankohtaiset valtionosuusasiat, Sanna Lehtonen
* Verotuksen ajankohtaiset, Benjamin Strandberg
* Oppivelvollisuuden laajentaminen vuoden 2021 talousarviossa, Kyösti Värri
* Budjettiriihen vaikutukset kuntien painelaskelmiin, Tuomas Hanhela, FCG Konsultointi
* Kuntalain korjaussarja - miten talouspykälät muuttuvat?, Sari Korento
* Osavuosikatsausten laatiminen ja raportointi alkaa! Mitä kuntien tulee tietää?, Marja-Liisa Ylitalo
* Vaikuttavuusinvestoiminen – mitä se on ja mitä merkitystä sillä on kunnille?, Jari Vaine

Ajankohtaiset asiat, Sanna Lehtonen

Kunnan talousjohtajan syksy 2020 - poimi tärkeät päivämäärät talteen:

Valtion vuoden 2020 7. lisätalousarvio, 29.10.2020
Vuoden 2019 verotuksen valmistuminen, loka-marraskuun vaihde
Vuoden 2021 veroprosenttien ilmoittaminen Verohallinnolle, 17.11.2020
Vuoden 2021 valtionosuuspäätökset (VM & OKM), 31.12.2020.

FCG Koulutuksen syksyn 2020 koulutustilaisuudet:

Konsernitilinpäätöksen erityiskysymyksiä, 27.-28.10.2020
Verotulo Hotline, 29.10.2020
Arvonlisäverotuksen erityiskysymyksiä, 12.11.2020.

Tilinpäätöspäivät:

Kunnallinen osakeyhtiö, 11.11.2020
Liikelaitokset, 11.11.2020
Ammatillinen koulutus, 19.11.2020
Korkeakoulut, 9.11.2020
Sosiaali- ja terveystoimi, 19.11.2020
Kunnat ja kuntakonsernit, 13.-14.1.2021.

Valtion talousarvio 2021 ja kuntatalousohjelma, Minna Punakallio

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2021 annettiin 5.10.2020.
VM julkaisi 5.10. kuntakohtaiset laskelmat peruspalveluiden valtionosuuskorotuksista vuodelle 2020 ja 2021.
Syksyn kuntatalousohjelma vuodelle 2021 julkaistiin. Julkaisussa esitellään kuntatalouden tilannekuvaa, valtion kuntiin kohdistuvia toimenpiteitä, toimien yhteisvaikutusta ja kuntatalouden kehitysarviota vuosille 2020–2024.
Kuntaliito on julkaissut netissä kalvopaketin kuntien ja kuntayhtymien taloudesta.
Myös kuntatalousohjelman koko maan kehitysarviosta julkaistiin kuntakohtaiset painelaskelmat. Ne löytyvät netistä Vuoden 2021 kuntatalousohjelma on julkaistu-tiedotteen lopun Excel-liitetiedoista.
Lisätietoa budjetista ja ennustetietoutta pääekonomistin palstalta (kohdat katsaukset ja diaesitykset).

Ajankohtaiset valtionosuusasiat, Sanna Lehtonen

VM julkaisi Kuntatalousohjelmassa käytetyn kuntatalouden painelaskelman 5.10.2020. Laskelma sisältää kuntakohtaisia tietoja vuosista 2020–2024 – myös valtionosuuden ennakkolaskelmat!
Vuoden 2021 valtionosuuslaskelmassa (VM) on otettu huomioon valtion talousarvio vuodelle 2021 ja hallituksen koronatukipaketit.

Vuoden 2021 valtionosuus:

Indeksikorotus +2,4 %
Valtionosuusprosentti 25,67 %
Tukipaketti lisää valtionosuutta +280 milj. €
Tulopohjan tasaus päivittyy vielä vuoden 2019 verotuksen valmistuessa.

Ennakkolaskelmaa vuoden 2021 kotikuntakorvauksista ei ole.

Budjettiriihessä 16.9.2020 ”Hallitus esittää kuntatalouden tukemiseen noin 4 miljardin euron kokonaisuutta.”
Hallituksen kehysriihessä 4/2020 ja budjettiriihessä 9/2020 käsiteltiin
Kuntatalouden tukipaketit vuosille 2020 ja 2021.
Valtion budjetti (5.10.2020) antaa ristiriitaista tietoa siitä, kumpaa 280 miljoonan euron valtionosuuslisäyksellä halutaan tehdä, kompensoida kunnille koronamenetyksiä vai poistaa kiky-leikkauksen vaikutus vuodelta 2021.
4. lisätalousarvio (6/2020): Koronatuki sairaanhoitopiireille +200 miljoonaa euroa vuonna 2020. Hakuaika on päättynyt 25.9.2020. Valmistelu on käynnissä. Päätökset tehdään marraskuussa ja maksatus on joulukuussa.
6. lisätalousarvio (24.9.2020): Koronatuki HUSille +200 miljoonaa euroa vuonna 2020 testauksiin rajalla.
7. lisätalousarvio, VM:n ehdotus (2.10.2020): Koronakustannusten korvaus +355 miljoonaa euroa vuonna 2020.
Budjettiriihi 9/2020: Lisäavustus sairaanhoitopiireille +200 miljoonaa euroa vuonna 2020.
Kuntien harkinnanvaraista valtionosuudenkorotusta haki 146 kuntaa. Päätöksiä valmistellaan VM:ssä. Päätökset ilmoitetaan marraskuun loppuun mennessä. Maksatus tapahtuu joulukuussa.
Tilastokeskus ei enää syksyllä 2020 toteuta syksyn tilastointipäivän 20.9.2020 Järjestäjä- ja oppilaitostason oppilaat- ja opiskelijat -tiedonkeruuta. Opetus- ja kulttuuritoimen vos-rahoituksen laskentaan esi- ja perusopetuksen oppilasmäärät tilastointipäivänä 20.9.2020 haetaan KOSKI-varannosta.
Päätös 30.9.2020: Joukkoliikenteen koronatuella korvataan lipputulojen menetyksiä sadalla miljoonalla eurolla.

Ajankohtaiset valtionavustustärpit lokakuussa:

Ammatillisen koulutuksen laatu- ja tasa-arvo, hakuaika päättyy 15.10.2020.
Kirjastojen lasten ja nuorten e-aineistolisenssit, hakuaika päättyy 15.10.2020.
Digitaalinen kulttuuriperintö ja museoiden digitaaliset palvelut, hakuaika päättyy 15.10.2020.
Varhaiskasvatuksen ja opetushenkilöstön osaamisen kehittämine, hakuaika päättyy 5.11.2020.
Kansanopistojen ja kansalaisopistojen rakenteellinen kehittäminen, hakuaika päättyy 4.11.2020.

Verotuksen ajankohtaiset, Benjamin Strandberg

Koko maan veroennustekehikko päivitettiin 5.10.2020. Kuluva ja ensi vuosi pelättyä parempi, valtion tukitoimet pääsyinä parantuneisiin arvioihin. Epävarmuus koronan takia on kuitenkin yhä ilmeinen.
Lokakuun päivitys perustuu syksyn Kuntatalousohjelmassa esitettyihin arvioihin verotulojen kehityksestä.
- Kuluvan vuoden verotulojen kehitys on pelättyä parempi, joka myös on näkynyt viime kuukausien verotilityksissä.
- Talouden sulkutoimia on lievennetty suurelta osin, mutta koronavirusepidemian aiheuttama epävarmuus verotuloihin on kuitenkin yhä ilmeinen.

Ennusteessa on huomioitu toteutuneet verotilitykset syyskuuhun 2020 asti, palkkojen, eläkkeiden, työttömyysturvaetuuksien sekä muiden veronalaisten sosiaalietuuksien muutokset verovuodelle 2019 ja ne perustuvat Verohallinnon tulokehitystilaston tietoon (11.5.2020).
Tämän lisäksi ennusteessa on huomioitu Verohallinnon 5.10. päivitetty ennakkotieto koskien koko maan maksuunpantuja kunnallis- ja yhteisöveroja verovuonna 2019 sekä budjettiriihessä päätetyt kuntaryhmän korotetut yhteisöveron osuudet verovuosille 2021–2024.
Ansiotuloeriä korotettu: verovuoden 2020 palkkasumman muutos parantui 0,6 % -yksiköllä syyskuun arviosta ja asettuu nyt -2,5 %:iin.
- Samalla korotettiin muun muassa myös työkorvausten, hankintatöiden ja elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuuksien tasoa.
- Eläketulojen kehitys 2021 à toisaalta heikentynyt viime aikojen arvioiden mukaan.
- Pääosin näistä muutoksista johtuen maksettava kunnallisvero kasvaa noin 200 miljoonalla eurolla per vuosi.

Veroperustemuutokset alentavat kunnallisveron tuottoa arviolta 179 milj.€ vuonna 2021.
- Tästä 172 milj. euroa johtuu hallitusohjelman mukaisista ansiotasoindeksin tarkistuksista, jotka olimme jo huomioineet aikaisemmissa ennusteissa.
- Lisäksi tehtiin muutamia vaikutuksiltaan pienehköjä muutoksia veroperusteisiin.
- Arvioidut verotulomenetykset huomioidaan verotulojen menetyksien korvauksina.

Yhteisöveroennuste nousee selvästi syyskuun arvioista.
Kuntien yhteisöveroennuste nousee selvästi syyskuun arvioista osittain siitä syystä, että arvioitu maksettava yhteisövero kasvaa verovuosina 2020–2024.
- Verovuosi 2020 (kaikki veronsaajat): +260 miljoonaa euroa.
- Verovuosi 2021 (kaikki veronsaajat): +220 miljoonaa euroa.
- Verovuodet 2022-2024 (kaikki veronsaajat): +300 miljoonaa euroa.

Voimakas nousu johtuu osittain myös korotetuista yhteisöveron jako-osuuksista, josta päätettiin budjettiriihessä.
- Kuntien yhteisöveron jako-osuuteen tehdään näin ollen 10 prosenttiyksikön määräaikainen korotus myös vuodelle 2021 (KTO: 2021: +510 milj. € 2022: +50 milj. €).
- Lisäksi kunnille kompensoidaan varhaiskasvatusmaksujen alentamiset korottamalla yhteisöveron jako-osuutta pysyvästi 2 prosenttiyksiköllä verovuodesta 2021 eteenpäin. (KTO: 2021: +102 milj. €).
- Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennykset 2021–2024: +0,4–0,5 % -yksikköä.

Oppivelvollisuuden laajentaminen vuoden 2021 talousarviossa, Kyösti Värri

Rahoitus kunnille ja koulutuksen järjestäjille valtionosuusjärjestelmän kautta. Yleiskatteellista. Kunnat ja koulutuksen järjestäjät päättävät käytöstä.
Valtion talousarvioesityksessä valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen 5,9 milj. euroa.
Valtion talousarvioesityksessä valtionosuus ammatilliseen koulutukseen 3,6 milj. eruroa. Valtion talousarvioesityksessä valtionosuus lukiokoulutukseen 6,7 milj. euroa.
Hallitus antanee lakiesityksensä 15.10.2020 eduskunnalle.
Kuntaliiton webinaari 21.10.2020 klo 9–10: Lakiesityksen talousarviovaikutukset kunnille ja koulutuksen järjestäjille.

Budjettiriihen vaikutukset kuntien painelaskelmiin,
Tuomas Hanhela, FCG Konsultointi

Tilannekuva:

Painelaskelmalla pyritään kuvaamaan kuntatalouden tilaa.
Lasketaan kuntakohtaisesti.
Päivittyy aina, kun uutta tietoa tulee.
Laskenta perustuu 7.10.2020 tilannetietoon.
Negatiivisen vuosikatteen kuntia 65 kpl vuonna 2019.
Tuloveroprosentin korotuksia yli 50 kunnassa.

Koronan ja tukipakettien vaikutus:

Valtion tukitoimien ansiosta vuoden 2020 kuntataloustilanne vaikuttaa osassa kunnista jopa paranevan.
Tukipaketeista huolimatta kuntatalouden tila on heikkenevä vuodesta 2021 eteenpäin – negatiivisen vuosikatteen ja taseeltaan alijäämäisten kuntien lukumäärät kasvavat.

Kestävä Kuntatalous -verkostohanke:

Verkostohanke tarjoaa työkaluja ja tukea kunnille, joiden agendalla on talouden tasapainottamisohjelman tekeminen, sen toimeenpano, yksittäisen tasapainoa edistävän toimenpiteen tarkastelu tai päätöksentekokyvyn parantaminen.
Verkostohankkeessa käsitellään keinoja, joiden avulla kuntatalous saadaan kestävälle pohjalle ja pidetään tasapainossa ja kestävänä myös tulevaisuudessa.

Kuntalain korjaussarja - miten talouspykälät muuttuvat?,
Sari Korento

VM asetti Kuntalain muutostarpeita selvittävän työryhmän ajalle 15.8.2019–30.9.2020. Työryhmän tehtävänä on arvioida muutostarpeet ja valmistella tarvittavat lainsäädännön muutokset.
- HE-luonnos on lausuntokierroksella. Lausuntoaika päättyy 30.10.2020.
- Voimaan keväällä 2021.

Taloutta koskevien säännösten muutostarpeita:

kunnan taloussuunnitelman tasapainoa ja alijäämän kattamista koskeva sääntely;
kunnan ja kuntayhtymän arviointimenettelyä koskeva sääntely;
kuntayhtymän taloutta ja rakennejärjestelyjä koskeva sääntely;
liikelaitossääntely (erityisesti taloutta koskevat säännökset);
tarkastusta (mm. sisäinen tarkastus) koskeva sääntely; sekä
muut taloutta koskevat täsmentämistarpeet, joita ovat ainakin rahoitustoiminnan periaatteista päättäminen ja kunnan lainan antamista koskevan sääntelyn tarkistaminen.

Nykyinen kuntalaki:

Tuli voimaan keväällä 2015.
Tarkennettiin ja osin tiukennettiin mm. alijäämän kattamista koskevia säännöksiä.
Määriteltiin alijäämän kattamiskausi.
Erillisestä talouden tasapainottamista koskevasta toimenpideohjelmasta luovuttiin, ja yksilöidyt toimenpiteet päätetään nykyisin taloussuunnitelmassa.
Arviointimenettely (ns. kriisikuntamenettely) voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää 110 §:n 3 momentissa säädetyssä määräajassa.
Ns. kriisikuntakriteerejä on tämän jälkeen uudistettu, ja niitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2022 vuosien 2020 ja 2021 tilinpäätösten perusteella.

Taloussuunnitelman tasapaino ja alijäämän kattaminen:

Kertyneen ylijäämän huomioiminen taloussuunnitelmassa.
Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä.

Osavuosikatsausten laatiminen ja raportointi alkaa! Mitä kuntien tulee tietää?, Marja-Liisa Ylitalo

Valtioneuvoston asetukset - Kunnan taloutta koskevien tietojen toimittamisesta:

524/2020
Voimaan 1.1.2021
Kunnan on toimitettava tiedot määräajassa Valtiokonttorin taloustietovarantoon sen ylläpitämän tietojärjestelmän edellyttämässä muodossa
Aikataulut ja raportointikokonaisuudet.

Valtioneuvoston asetukset - Kunnan tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista:

525/2020
Voimaan 1.1.2021
Laskelmakaavat
Liitetiedot
Osavuosikatsaukset.

Puolivuosikatsaus (VN asetus) 15.8. ja 15.4.:

Kunnan ja liikelaitosten sekä taseyksiköiden tuloslaskelmat ja taseet
Huom! Vesilaitoksen taseyksikkö
Toiminnan ja talouden olennaiset tapahtumat
Talousarvion toteutuminen
Ennuste koko vuoden tuotoista ja kuluista
Kunta tekee oman paketin, suositus: tiedoksi valtuustolle.

Valtiokonttorille raportointi:

Koko kunta, ml. liikelaitokset ja vesihuollon taseyksikkö, sisäiset erät eliminoituna.
Ei sektoritasoista tietoa.
Ennakoidut koko vuotta koskevat tiedot; riippumatta, onko talousarvio-muutoksia tehty.
Kommentointia VK:n hyväksyntä-palvelussa kenttäkohtaisesti tai t-00-välilehden lisätietokentässä.
Kommentoidaan mahdollisia alkuperäisestä talousarviosta muuttuneita. tekijöitä, jotka vaikuttavat talousarvion ja ennusteen poikkeamaan.

KTPE = tilinpäätösennuste:

Tuloslaskelma
Investoinnit
Eriteltynä
Rahoitusosuudet
Luovutustulot bruttona
Toiminnan ja investointien rahavirta
Lainakanta 31.12
Henkilöstön määrä 31.12.

Neljännesvuosikatsaus (VN asetus) 30.4. ja 31.10.:

Kunnan ja liikelaitosten sekä taseyksiköiden tuloslaskelmat ja taseet
Huom! Vesilaitoksen taseyksikkö
Toiminnan ja talouden olennaiset tapahtumat
Talousarvion toteutuminen
Keskeiset tekijät, joiden ennakoidaan vaikuttavan tilikauden tuottojen ja kulujen määriin
Kunta tekee oman paketin, suositus: tiedoksi valtuustolle.

Valtiokonttorille raportointi (neljännesvuosiraportointi, 30.4., 15.8., 31.10. ja 15.4.):

Koko kunta, ml. liikelaitokset ja vesihuollon taseyksikkö, keskinäiset erät eliminoituna
Tuloslaskelman ja taseen tilien kumulatiiviset saldot (+ investoinnit).
Sektoriluokituksen mukaiset tiedot
Luontoisetujen raha-arvot
Palautusjärjestelmän arvonlisävero käyttötaloudesta ja investoinneista.
Yleiset tilinpäätösperiaatteet
Mahdollista kommentoida lyhyesti sanallisesti sellaisia tekijöitä, jotka eivät toteudu tasaisesti vuoden aikana.

Tilinpäätösarvio KKTPA (25.1.):

Tilien saldotasoinen tieto ei riitä, vaan sitä tulee oikaista mahdollisilla kirjaamattomilla tiedossa olevilla erillä.
Raportointi sisältää tuloslaskelman ja taseen tilitasoisen tiedon siten, että niistä on muodostettavissa rahoituslaskelma.
Investointierittelyt hyödyketyypeittäin.

Yleisiä tilinpäätösperiaatteita:

Suoriteperusteisuus
Jaksottaminen
Olennaisuuden periaate
Korkojohdannaiset, hankerahoitus
Väli- ja selvittelytilit
Netottamiskielto
Keskeneräisten vs. valmistuneiden investointien käsittely
Suunnitelman mukaisten poistojen kirjaaminen kuukausittain
Kertaluonteiset erät – ei jaksotusta
Osinkotuotot, luovutusvoitot.

Tulossa: Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje puolivuosi- ja neljännesvuosikatsausten laadinnasta.

Vaikuttavuusinvestoiminen – mitä se on ja mitä merkitystä sillä on kunnille?, Jari Vaine

Vaikuttavuusinvestoiminen (engl. Impact investing):

Yksityisen pääoman tietoista suuntaamista toimintaan, joka saa aikaan sekä taloudellista tuottoa että mitattavaa yhteiskunnallista/ympäristöllistä hyötyä
Tulosperusteinen rahoitussopimus (SIB/EIB/DIB) - yksi vaikuttavuusinvestoimisen muoto, jossa sijoitusvarat käytetään yhteisen tulostavoitteen saavuttamiseen
SIB = Social Impact Bond
EIB = Environmental Impact Bond
DIB = Development Impact Bond
SIB-mallin keskeiset toimijat
Julkinen sektori – Tilaaja - maksaa osuuden saavutetuista tuloksista
Sijoittaja - Raha hakee merkitystä – kantaa vähintään pääosin taloudelliset riskit
Palveluntarjoaja - Kilpailuetua vaikuttavuuden todentamisessa.

Vaikuttavuusketju ja vaikuttavuuden mallintaminen:

Panos (input) Käytetyt resurssit ->
Teko (output) Mitattava tehty työ ->
Vaikutus (outcome) Konkreettinen muutos ihmisissä tai rakenteissa ->
Vaikuttavuus (impact) Ihmisten hyvinvointi ja yhteiskunnallinen hyöty
Vaikuttavuus mallintamisen lähtökohtana <-> mallinnus toimii vaikuttavuuden johtamisen ja vaikutusten todentamisen työvälineenä
Toiminnan onnistumisen mittaaminen: Tulosmittarit, Toimintaa ohjaavat mittarit, Prosessimittarit, Muut mittarit.

Merkitys kunnille - lähtökohtia:

Kuntatalouden kehitysnäkymät vaikeat (Koronapandemian vaikutukset, tulot kasvavat selvästi menoja hitaammin, investointi- ja velanhoitokyky koetuksella…)
Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset haasteet (lapsiperheiden tilanne, lasten ja nuorten syrjäytyminen, huostaanotot, ikääntyminen, hoivan tarpeet, Ilmastonmuutoksen torjunta, kestävä kehitys…)
Kestävyysvaje, työllisyyden hoito…

Uutta ajattelua ja tekemistä tarvitaan:

Hyvinvoinnin lisäämiseen ja ongelmien ehkäisyyn uusia toiminta- ja rahoitusmalleja, jotka auttavat myös julkisen talouden tasapainottamisessa
Resursseja vaikuttaviin toimiin – keskinäiset riippuvuussuhteet, ilmiölähtöisyys
Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä.

Merkitys kunnille – taustatekijöitä:

Kokeilut - hyväksytty tapa uudistaa
Hyvinvointitalous-teema
Ennakoivan ja ehkäisevän toiminnan mahdollisuudet – luo hyvinvointia ja pienentää kestävyysvajetta
Linjauksia ja halukkuutta ilmastonmuutoksen hillitsemisestä
Hallitusohjelma: sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta
SIB-hankkeet ovat yksi keino - myös nykyiset keinot soveltuvat, mutta muokattava hankintojen lähestymistapaa tulosperusteiseksi
Kuinka kunnat voivat nykyistä paremmin ostaa tuloksia, ei vain suoritteita?
Vaikuttavuus syntyy tilaajan, palveluntuottajien ja sijoittajien yhteistyönä.

Merkitys kunnille – toimenpiteet:

Kunta määrittelee tulostavoitteen, ei tekemisen tapaa -> esim. väestöryhmä, jonka hyvinvointia halutaan lisätä tai ympäristöaihe, johon halutaan myönteinen muutos
Halutun tavoitetason tai muutoksen, joka on mitattavissa -> tuloksen taloudellinen arvo -> palveluntuottajille (ja sijoittajille) maksettava tulospalkkio
Palveluntuottajat toteuttavat käytännön toimet parhaaksi katsotulla tavalla yhteistyössä tilaajan (kunnan) kanssa
(Lähde: Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus (TEM).

Mitä kunnalta edellytetään?

Selvitys tarpeesta ja arvioiduista vaikutuksista – talous- ja substanssiyksiköt
Selvitys hankkeen kytköksistä (puoltavat tai kielteiset)
Talouden varautuminen = tavoiteltu vaikutus -> tulospalkkio, taloussuunnittelu
Päätös – viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteinen näkemys.

Vaikuttavuushankkeet Suomessa ja tulevaisuus:

Toteutuneita

Työhyvinvoinnin edistäminen julkisella sektorilla, päättynyt.
Maahanmuuttajien nopea työllistyminen ja kotoutuminen, päättynyt.
Lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, käynnissä.
Lapset II Kilpailutuksessa / Työllistymisen edistäminen, käynnissä.

Suunniteltuja tai selvitysvaiheessa

Lapsiperheiden hyvinvointi, Työikäisten työkyky, Ikääntyneiden itsenäisen toimintakyvyn vahvistaminen, Ilmasto ja ympäristö, Asumisen energiatehokkuus… Voi myös tehdä esiyksiä.
Ratkaistavia asioita siis riittää.
Eri osatekijöiden näkymiä olisi kyettävä analysoimaan, yhteistyön tarve.