SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2020:21

Marjukka Mäkelä Kirsi Varhila

Original location:  https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162266/STM_2020_21_R.pdf

7 Maskiselvityksen johtopäätökset


Ensisijaiset keinot COVID-19-epidemian leviämisen ehkäisyssä ovat lähikontaktien
vähentäminen (vähintään 1–2 metrin etäisyys muihin ihmisiin ja tarpeettoman oleilun
välttäminen julkisilla paikoilla), käsien pesu ohjeiden mukaisesti sekä hyvä yskimis- ja
aivastushygienia (pisarahygienia).


Väestön kasvosuojusten vaikuttavuudesta viruksen leviämisen ehkäisystä yhteiskunnassa
on hyvin vähän tutkimustietoa. Selvitystä varten tehtyyn järjestelmälliseen kirjallisuuskatsaukseen
sisällytettiin kaikki satunnaistetut tutkimukset kodin ulkopuolella
käytettävien kasvosuojusten vaikutuksesta pisaravälitteisten hengitystieinfektioiden
leviämiseen väestössä. Muiden kuin kirurgisten suu-nenäsuojusten vaikuttavuudesta
ei ole tehty satunnaistettuja tutkimuksia. Tutkimusnäytön perusteella kasvosuojusten
käytön vaikutus hengitystieinfektioiden leviämiseen väestössä on vähäinen tai olematon.

Mahdollista vaikutusta on tutkimuksissa vaikeaa erottaa muiden suojatoimien vaikutuksista.
Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tutkimustuloksia on hankalaa soveltaa
Suomen COVID-19-epidemiaan, koska kasvosuojusten julkinen käyttö tapahtuisi
täällä varsin erilaisissa olosuhteissa kuin aiheesta tehdyissä satunnaistetuissa
tutkimuksissa.


Pandemiatilanteen aikana useat maat ovat tehneet päätöksiä kasvosuojusten käytön
osalta. Tehdyt päätökset vaihtelevat sisällöltään ja eri maat ovat tehneet sekä velvoittavia
päätöksiä että suosituksia. Lisäksi on maita, jotka ovat toistaiseksi päättäneet
olla tekemättä käyttöön liittyviä päätöksiä. Eri maiden linjaukset kasvosuojusten käytöstä
jakautuvat kolmeen kategoriaan:
i. Osassa maita ei ole annettu virallisia suosituksia tai velvoitetta kasvosuojusten
käytöstä (Pohjoismaat, Australia ja Uusi-Seelanti). Muissa Pohjoismaissa
tätä on perusteltu WHO:n ja EDCD:n linjauksilla, joissa itse tehtyjen suojusten
tehosta ei ole sellaista näyttöä, että niiden käyttöä voisi suositella. Pohjoismaiden
linjauksien taustalla on myös huoli hoitokäyttöön tarkoitettujen kasvosuojusten
riittävyydestä terveydenhuollon käyttöön.
ii. Osassa maita on annettu suosituksia (esim. USA, Iso-Britannia, Sveitsi, Japani).
Suositusten perusteena on pääsääntöisesti ollut se, että suojusten
käyttö voi mahdollisesti vähentää tartuntojen määrää tilanteissa, joissa riittävää
fyysistä etäisyyttä ihmisten välillä ei voida taata. Suositusten taustalla olevat
asiantuntijanäkemykset ovat kuitenkin muistuttaneet epävarmasta tieteellisestä
näytöstä (mm. Iso-Britannia) sekä mahdollisesta suojuksen käytön liiallisesta
turvallisuudentunteesta (USA).